Uutisia

maanpaikka luonto
Ruotsi
jordbruksområde, bebyggelseplats
Suomi
maaviljellysalue, rakennus-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: siin om hyvä maampaikka.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-20
Tammi paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Tammi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-20
maamatka
Ruotsi
färdväg på land
Suomi
taival
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Muokattu
2017-02-19
maakaistale
Ruotsi
jordremsa
Suomi
maakaistale
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Muokattu
2017-02-19
tanner
Ruotsi
betesplats
Suomi
laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Muonio, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Plats som ren trampat runt i cirkel.
Muokattu
2017-02-19
maakamara luonto
Ruotsi
jordskikt
Suomi
pintakerros, maanpinta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maakerros luonto
Ruotsi
jordskikt
Suomi
maanpinta, pintakerros
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
tanner luonto
Ruotsi
hårdmark, hårdtrampad mark
Suomi
maa, tanner
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Vesisaari, Kittilä
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaniemi luonto
Ruotsi
landtunga på myr
Suomi
maakaistale
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaniitty luonto
Ruotsi
slåtteräng på fast mark
Suomi
niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Sodankylä
Alkuperä
Kena, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maakivi
Ruotsi
hälleberg
Suomi
maaperäkallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Muokattu
2017-02-19
pantaa
Ruotsi
is som sväller
Suomi
jää joka paisuu
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Ylitornio, (ylheinen), Enontekiö, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi.; Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Sieppijärvi: pantaa vesi. Kompelusvaara: se pantaa pahoim.
Muokattu
2017-02-19
marasto luonto lainasana-saame
Ruotsi
landområde mellan två fjäll vid trädgränsen
Suomi
maa-alue kahden vuorten välissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Enontekiö, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Ofta med småbjörksväxtlighet, björkbestånd el ett kalt berg.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lähenlainen luonto
Ruotsi
närliggande (strand), strandnära
Suomi
rannanläheinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: lähellaisele laskethaa, hauit kun ne rannala ovat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lähenlaine.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
murkko luonto lainasana-saame
Ruotsi
kölddimma, dimma under stark kyla
Suomi
pakkas-sumu, jäätävä sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
vankka luonto lainasana-saame
Ruotsi
sänka, däld i dalgång
Suomi
pieni laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
veiki luonto lainasana-saame sää
Ruotsi
dunkel tid
Suomi
pimeäaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei harvinainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa kaamos.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
pounu luonto lainasana-saame
Ruotsi
stor tuva; tuvig terräng
Suomi
mätäs; mätäikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Inari, Kittilä, Vesisaari, Vesisaari, Rovaniemi, Sieppijärvi, Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Arpela, ylheinen, Enontekiö, ylheinen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: pounikossa hilla kasvaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa pyörtänö, penkere. Stor tuva i skog el på myr, myraktig terräng, mosstuva, tuvsträng på myr.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Artimo, Liljeblad, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
pounu luonto lainasana-saame
Ruotsi
upphöjning på myr, myrsträng
Suomi
pounu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: pounikoita myöten kuljethaan poikki vuomia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kaarto, penkere, pyörtänö id.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
nenäkana vene
Ruotsi
båtkölspets
Suomi
nenäköli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Främre del på båtköl
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maakivi kotitalous ruoka luonto
Ruotsi
smörsten
Suomi
maavoikivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Blå, hård sten som läggs sommartid i smörbytta för att hålla smöret kallt.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maakunta luonto
Ruotsi
landsbygd
Suomi
maaseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maakuoppa luonto
Ruotsi
jordgrop
Suomi
maakuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maakylä luonto
Ruotsi
by i landsbygd
Suomi
kylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19