MEÄN SANA
Ruotsi
slät malsten
Suomi
jauhokivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Malsten, sten för handkvarn
Alkuperä
Kaarakka, Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
centralort, kyrkby
Suomi
kirkonkylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi, Rovaniemi, Kittilä
Esimerkki
Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi: mie lähen käymhän maalikylisä. Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maalikylä kommer från att husen var målade på centralorten. Stad, by med målade hus.Utvecklingen börjar i centrum och går mot ytterkanterna. Fenomenet kan fortfarande noteras i ryska Karelen.
Alkuperä
Hämäläinen, Aejmelaeus, Meriläinen, Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
myrholme
Suomi
suosaari
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Det märkliga med ordet saajo är att det tycks inte ha någon motsvarighet i de finska dialekterna söder om nordfinskan.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
slöfock, latmask
Suomi
laiskuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kompelusvaara, Kemi
Alkuperä
Häll, Tuovinen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
slöfock
Suomi
laiskuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
duktig skidåkare, snabbfotad man
Suomi
hyvä hiihtäjä, käteväjalkanen mies
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf kova hiihtäjä tai muuten nopealiikkeinen mies
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
skidåkare
Suomi
hiihtäjä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: joka sai talvela tavalisesti lissää palkkaa puulaakin hihtomiehen hommasta, ei sielä ollu hättää 1401
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
namn på myr
Suomi
Vitun puhaltama aapa
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
brokig, flerfärgad
Suomi
monivå
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Kemi, Rovaniemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: papunen pilvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, papunen s. spec färg på djur; endast fi Ylit (Huttunen k 3460, SMSA).
Alkuperä
Kaarakka, Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
klyfta, ravin
Suomi
rotko, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
milt väder, blida, tö; mild
Suomi
leuto sää, lauha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kemi, Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Vesisaari, Ullatti, Lohijärvi, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen.; Parakka
Esimerkki
Parakka: jos se yli taifvaan pallaa iästä läntheen se tulevat lauhat tuulet. Parakka: jos se rusko vaalona pallaa se tullee lauha.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Airila, Artimo, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: ilma lauhanee.
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
jordsart
Suomi
maanlaji
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maankasvanen
luonto
Ruotsi
växtlighet på jord
Suomi
kasvo
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
vägtrumma, hålighet under väg
Suomi
tierumpu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, ylheinen.; Ylitornio
Esimerkki
Ylitornio, ylheinen: tie on sileä kum pöytä, joku leikkaus vaan.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Koskimies.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
flamma, eldsken
Suomi
valoloiste, tulen-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi, Rovaniemi.
Alkuperä
Häll, Kaarakka, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
näs som förbinder fastmarksområden, el område mellan två sjöar
Suomi
maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa anikka
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
landtunga, smalt halsliknande landområde
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: soukkia maankauloja.
Alkuperä
Syrjänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
liten dal, klyfta, jordras
Suomi
leikkaus, halkeama, maanvyöry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Skärning som uppkommit av å, vattendrag el vid vägkant.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
mossbevuxen göl, myröga
Suomi
suosilmäke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mossbevuxen göl, gungfly på myr, strandkant som man ej kan gå på, gungly.
Alkuperä
Isoniemi, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
markhörn
Suomi
maakulma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
nedförsbacke, sluttning
Suomi
alamäki, myötäle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Vesisaari, Kittilä, Kompelusvaara, Vittanki, Kainulasjärvi
Esimerkki
Vesisaari, Kittilä, Kompelusvaara, Kompelusvaara, (ylheinen), Vittanki, Kittilä: jo alkaa olla myötälettä. Kainulasjärvi: myötälep pöytä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa myötiläs.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Isoniemi, Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
liten sluttning
Suomi
myötäle, alamäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
näs på berg el ås
Suomi
niemi, kielinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19