Uutisia

halko puu
Ruotsi
vedklamp, kluven klamp
Suomi
halko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Halkohuone / vedbod/ , halkomakone / vedklyvningsmaskin
Kulttuuri taustaa sanasta
ca 1meter långa, paljon halkoja, suuret halot, kaks halkoa, astheenvaihtelu: k : 0
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-08
> lisää
tehä halkoja puu
Ruotsi
hugga ved
Suomi
halkoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä tuolaki on tehty paljo halkoja tuola.
Kulttuuri taustaa sanasta
hakata halkoja
Alkuperä
Jukka Korva, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-08
> lisää
hakata lainasana
Ruotsi
hugga
Suomi
hakata
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-08
> lisää
hakata lainasana
Ruotsi
hacka
Suomi
hakata
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-08
> lisää
slangata jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
langa, överräcka
Suomi
ojentaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara, Hakkas
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-07
> lisää
skruuvi jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
skruv
Suomi
ruuvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-07
> lisää
skoulu jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
skola
Suomi
koulu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Skoulua olen kayny.
Alkuperä
Birger Winsa.
Muokattu
2015-01-07
> lisää
slangata
Ruotsi
slanga
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
slanga bensin t ex. I fig används stundals slangata i betydelsen langa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-07
> lisää
isotalon Ernsti ilmaus jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
dryg, högfärdig person, storbonde
Suomi
ylelevä henkilö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Satter etc...
Kulttuuri taustaa sanasta
Storbonde-beteende, en person som brer ut sig på olika sätt och vis.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-07
> lisää
monteerata työ
Ruotsi
montera, installera
Suomi
asentaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. asentaa
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-07
> lisää
joulukynttilä joulu lainasana
Ruotsi
julstake
Suomi
joulukynttilä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986:
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-31
> lisää
joulukakko lainasana joulu ruoka
Ruotsi
julrieska
Suomi
joululeipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-31
> lisää
joulufästi joulu lainasana
Ruotsi
julfest
Suomi
joulujuhla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-31
> lisää
lapatossu lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
slöfock, värdelös person
Suomi
laiskuri, kelvoton ihminen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Tuokin lapatossu.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-31
> lisää
petna lainasana lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
lat, superslö; slöfock
Suomi
laiska, laiskuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Laiska ku petna. Kyllä tääläki löytyy petnoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Venäjän laina merkittee kurja
Alkuperä
Birger Winsa.
Muokattu
2014-12-31
> lisää
planetta luonto lainasana
Ruotsi
planet
Suomi
planeetta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
Muokattu
2014-12-28
> lisää
ulku puu itäsuomi rakennus
Ruotsi
slana
Suomi
pitkä seiväs
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Itäsuomalainen sana. Murrearkiston mukaan.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-12-28
> lisää
kurppi lainasana-saame ruoka
Ruotsi
kallrökt renköttfärs
Suomi
jauhettu ja savustettu poronliha
Paikkoja
Kieruna, Jellivaara, Jokkmokk
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kurpi. Låneord i malmfältsdialekten och meänkieli från det samiska "gurpi". Populärt i Gällivare-, Kiruna- och Jokkmokks kommuner. Kallrökt renköttfärs som är inlindad i nätfett.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-27
> lisää
vongata
Ruotsi
vila, ta paus
Suomi
ottaa taukon, levätä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi
Esimerkki
Rovaniemi: vonkasima tulila. Kuolajärvi: (ylheinen), miehet vonkaa paraikaa tulella.
Alkuperä
Ajelmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-27
> lisää
loova kotitalous lainasana
Ruotsi
låda, ask
Suomi
laatikko, rasia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Simo, Arpela, ylheinen, Parakka, Alatornio, ylheinen, Ylitornio, ylheinen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Tapainen, Räsänen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
> lisää
letti lainasana kotitalous kasvi
Ruotsi
fläta, höfläta
Suomi
heinäletti, palmikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Kemi, Simo, Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Höfläta av två knippen.
Alkuperä
Räsänen, Artimo, Kaarakka.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
> lisää
krappaaja työ kotitalous lainasana
Ruotsi
skrapare
Suomi
raapija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Rengöra potatis och liknande. Murare som skrapar murbruk.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
> lisää
vattakuu ruoka poronhoito
Ruotsi
fett runt ren-, djurmage, används till blodkorv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Enontekiö
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2014-11-14
> lisää
vierkku kalastus
Ruotsi
två öglor med snurr, lekand
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Täräntö, Jukkasjärvi, Alatornio, (ylheinen), Kätkäsuanto, Parakka, Vittanki, Muonio, Ylitornio, Ylitornio, Enontekiö, Kolari, Karunki
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans fierkku. Två metallöglor som snurrar mot varann, anv på olika sätt, ofta i änden på en kedja, förhindrar att repen tvinnas.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-16
> lisää