MEÄN SANA
Ruotsi
skilja renar
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ullatti
Esimerkki
ratkova poroja
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-10-20
Ruotsi
vevanordning i brunn
Suomi
kaivon nostin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-10-11
Ruotsi
förstaklasselev
Suomi
ensiluokkalainen
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Kasperi sano Antille ja Kaisalle että nainen käski kaikki försteklassilaiset bestyyrärin tykö.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans första-
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-10-10
Ruotsi
handväska, tobakspung (samekvinna)
Suomi
käsilaukku, tupakkapussi (saamelaisen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
Merkittee pussia ylheisestikin.
Muokattu
2013-10-10
Ruotsi
urinbrunn under ladugård
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Tuntuis ette vista- on väärin kirjotettu, mutta on muutama virsta sana tietokannassa. Ja siis piian oikein.
Alkuperä
Pannu muistiin Rapola, Mattila
Muokattu
2013-10-10
Ruotsi
regnvecka
Suomi
sadeviikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Infaller i juli; fruntimmersvecka. En vecka som det enligt bondepraktikan regnar ofta.
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-10-09
Ruotsi
rödvin; beaujoule
Suomi
punaviini; beaujoule
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
UR Meänkielen kyrsi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-10-06
Ruotsi
fullmäktige
Suomi
valtuusto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Väylänvartisitten konklaavi
Kulttuuri taustaa sanasta
Piian enemän huvin vuoksi epäviralinen "valtuusto", mutta sehän onki slangisanoitten fynksjuuni.
Muokattu
2013-10-05
Ruotsi
har du skinn på näsan? är du tuff nog?
Suomi
oletko kovanaamainen? onko tarpeeksi rohkeutta?
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kestääkos persheennahka? Onkohän hällä persheennahkaa?
Kulttuuri taustaa sanasta
Fraasi oli aiemin neytraali puhekielessä.
Muokattu
2013-09-30
persheennahka
ilmaus
Ruotsi
skinn på näsa
Suomi
rohkeus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kestääkos persheennahka? Onkohän hällä persheennahkaa?
Kulttuuri taustaa sanasta
Omskrivning som betyder att ha skinn på näsan på svenska. Konkret betydelse är rumpskinn. Perse-sanala on vähän matlaa arvo suomen kielessä, mutta ei ollu aiemin meänkielessä. Perse oli neytraali sana kun kusi.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-30
Ruotsi
rödstjärt, Phoenicurus phoenicurus
Suomi
leppälintu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
finska leppälintu
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
Muokattu
2013-09-24
Ruotsi
person med kusligt, tortt skratt
Suomi
henkilö, jolla on kaamea, kuiva nauru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se jaukotti nauraa niin kolkkoa kuivaa jaukutusta.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-09-24
tarvita
Ruotsi
behöva
Suomi
tarvita
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Mie tarvitten ostaa kallaa. Se tarvittee. Sie tarvittet, Met tarvittema, Tet tarvitetta. Tartethaan. Ja piian on vaikea tarvittea tuolaista.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja..
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-09-22
tarvittea
Ruotsi
behöva
Suomi
tarvita
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mies tarvittee mennä hyysikhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto tarvita. Tarvittea piian paremin kuuluu sen infinitiivin alle. Katto kans tarttea.
Muokattu
2013-09-22
Ruotsi
vissla, kalla på djävlar
Suomi
viheltää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Torniolaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Gammalt uttryck. Visslandet ansågs förmodligen vara syndigt.Vihelys oli pirun kuttumista.
Muokattu
2013-09-21
pelata takkaa päin
etnisyys
Ruotsi
vara ett steg efter
Suomi
olla askelen jälissä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto pelata jälistä päin
Muokattu
2013-09-18
Ruotsi
vara ur tiden, ett steg efter i utvecklingen
Suomi
olla askelen jälissä kehityksessä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ylheinen paikkakunnan oma kulttuuritieto.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Met haluama pelata jälistä päin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa paikkakuntalainen sanonta kertoo ette tornionlaaksolainen haluaa pelata jälistä päin. Jos se sattuu pääsemhään pellaamhaan eestä päin, moni moittii ja taistelee lujasti ette päästä pellaamhaan takkaa päin. Se on paikkakunnan ommaa kulttuuritietoa. Saman on väitetty monesta vähemistökulttuurista. Koska net on kärsinheet alentavaa kielipulitiikkaa net alkavat viihtymhään sellaisessa kulttuurissa missä hävethään ommaa vähemistökieltä ja sitä alenethaan. Jos ei tehhä sitä kulttuuri on vierasta ja tuntuu ettei sitä ole kotona. Entinen opettaja ja professoori Nils-Erik Hansegård väitti jo 1950-luvula ette meänkielisillä on omaviha. Se taitaa olla samassa kulttuurikehässä. Vertaa pelata takkaa päin, rajarasimi, porstuasuomalainen, vonnu.
Alkuperä
Ylheinen..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-18
Ruotsi
cigarett
Suomi
savuke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Torniolaakso förr
Kulttuuri taustaa sanasta
Työmies oli paperossimerkki Suomessa.
Muokattu
2013-09-18
Ruotsi
elda, värma upp
Suomi
lämmittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aapua,
Esimerkki
Rantajärvi: ellata saunan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua - Rantajärvi: ellata. Rantajärvi ellata saunan, jfr Kai eltata saunan. t ex bastu.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-09-09
Ruotsi
bada bastu
Suomi
saunoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kestävä ja voimakas poro?
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2013-09-09
Ruotsi
basta, bada bastu
Suomi
saunoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: sitte sitä saunastethaan [= käydään saunassa].
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Anthoni
Muokattu
2013-09-09
Ruotsi
basta, bada bastu
Suomi
saunoa
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-09
ottaa löylyä
sauna
Ruotsi
basta
Suomi
saunoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen
Muokattu
2013-09-09
Ruotsi
arbetsområde
Suomi
työalue edessä
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Arbetsområde framför slåtterkarl eller arbetare med skära. Västfi, etu s. arbetsområde framför slåtterkarl eller arbetare med skära; även sydöstfi; endast fi Tornedalen (V Vuotilainen k 2921, SMSA; SMS k 288).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-09