MEÄN SANA
Ruotsi
liten väska
Suomi
pieni väsky
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-18
Ruotsi
brådska
Suomi
kiire
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kiireestä kantapäähän asti (vain tunnettu raamatusta)., Kemi, Lohijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kompelusvaara, ei hoppu hyväksi, eikä kiirek kunniaksi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Aejmelaeus, Paloheimo, J. Josefsson
Muokattu
2013-08-18
Ruotsi
tala på spec sätt (onom)
Suomi
puhua erikoisella tavalla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: hirveä ääni sillä on, kritisteleminen sieppurilla, muutamak kuttuvs suokulaiseksi, mutta sieppuri se on hänen nimi.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-17
Ruotsi
preparera, förbereda (idrott)
Suomi
odottaa oikeata hetkeä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
odottaa oikeata hetkeä, esim. hyppynarua hypätessä odottaa, milloin voi hypätä narupyörteeseen. Kans muuata.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-16
muuata
Ruotsi
rikta, sikta in sig, avse
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Järämä
Esimerkki
Järämä:, mihinkä päin se lohi muuaa.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-08-16
Ruotsi
hopprep
Suomi
hyppynaru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-08-16
Ruotsi
hopprep
Suomi
hyppynaru
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Juoksengi: Vanhaat ihmiset sanot hyppyrihma.
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-08-16
Ruotsi
jätte, väsen
Suomi
jättiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stallo, stallu associeras med den samiska osynliga världen. Vertaa jatoonilainen.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-16
tysky: tyskyssä
Ruotsi
allt ihop, tillsammans, gemensamt, allt på en gång
Suomi
kaikki, yhdessä, samalla keralla
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Vittanki, Svappavaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Vittanki: lähethän yhessä tyskyssä. Svappavaara: tyskyssä se sitte lähtee karva. Kompelusvaara: se on antanu kaikki tyskynsä velimiehelle tietenki. Kompelusvaara: nyt se on pannu taas tyskyssä maata? poika hautas sen tyskyssä (höna med fjädrar).
Kulttuuri taustaa sanasta
Förekommer allmänt även Kainulasjärvi, finska Pello, Juoksenki, Aapua mfl. Substantivet tysky förekommer inte i talet.
Alkuperä
Pannu muistiin Tuovinen, Birger Winsa
Muokattu
2013-08-16
Ruotsi
midsommar
Suomi
juhannus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Namnsdagbjörk kläddes på gården till midsommar. Kans johanes. Tavalista on juhanes.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-16
Ruotsi
bröstvårta
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä.
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Liljeblad
Muokattu
2013-08-15
Ruotsi
bröst, bröstvårta
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Antaa mammia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi mimmi. Lastenkieltä.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-15
Ruotsi
kvinnas bröstvårta (barnspråk)
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-15
Ruotsi
bröstvårta
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi nisä, tissinpää, imus.
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Liljeblad
Muokattu
2013-08-15
Ruotsi
bröstvårta
Suomi
nänni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä Kittilä.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: juurile ruvile lyöny nisäm pään.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Liljeblad
Muokattu
2013-08-15
Ruotsi
samtala, fråga
Suomi
keskustella, kysyä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, puhua v. tala; främst västfi, östi haastaa id (ALE 477, SMSA). Sannolikt en betydelseförskjutning i fiT pga att det fanns två ord för att tala, puhua och haastaa.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-08-14
Ruotsi
tala elakt om ngn
Suomi
puhua ilkeitä jostakin
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2013-08-14
Ruotsi
tala osakligt strunt
Suomi
puhua asiattomasti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: lommersi koko aijan ko puhu.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa
Muokattu
2013-08-14
Ruotsi
tala oredigt
Suomi
puhua sekavasti
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Suomi: Lievä ilmaisu puheiden sekavuudesta.
Alkuperä
Matti Junes född i finska Tornedalen.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2013-08-14
Ruotsi
maträtt, kokad, rostad korn
Suomi
ruokalaji, keitetty, paahdettu ohra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
Ohrat keitetään luitten kanssa ja imellytetään uuninarinalla. Harvoin käytetty. Kun ymmärtää talkkunalla jotakin hyvää ruokaa, ei ole nähnyt vaikka on nimen kuullut
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Räsänen
Muokattu
2013-08-14
Ruotsi
liten myrholme
Suomi
suosaari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: tölpäs vuoman keskelä, pikku saajo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa saajo.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-08-14
Ruotsi
bydåre
Suomi
kylähullu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans hoohentaali. Tavoiltaan omaperäinen henkilö,
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-11
Ruotsi
idiot
Suomi
idiootti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: sie sen pähnä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame?
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
Muokattu
2013-08-11
tutnahaukka
lintu
Ruotsi
ormvråk?, jorduggla?
Suomi
pöllö, hiirihaukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka.; Kainulasjärvi, Vittanki, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kah, tutna istuu sielä kuusessa, Vittanki = hiirihaukka, pääskyshaukka, tiaishaukka (=riekkohaukka), varpushaukka, vihvilöhaukka, Kompelusvaara = pissihaukka, pyöräpissi? Sen tähen se on tutna.
Muokattu
2013-08-11