MEÄN SANA
Ruotsi
ladugårdsgryta
Suomi
navettapata
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Navettapata s lagårdsgryta för tvätt och kokning, förekom endast i västfinskt område (Vuorela 1975:376).
Alkuperä
Jukkasjärvi.
Pannu muistiin Hannula
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
nötdjur
Suomi
nauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Täräntö.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: s oli semmonen nauta se lehmä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nauta s nötdjur; främst västfi, allmänfi elukka, östfi raavas id.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
tjej, kvinna
Suomi
nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Något nedlåtande bland unga män.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
honhund, tik
Suomi
naaraskoira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Inari, Kittilä, Ylitornio, Vittanki.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: huoranakku.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nakku s. tik (om hund); endast i sydvästfi naakku och nordfi (ALE 91, SMSA).
Alkuperä
Kompelusvaara Vittanki.
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Aejmelaeus, Mattila, Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
korn
Suomi
ohra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Raisinvuono, Kuolajärvi, Kemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ohra s. korn; östfi otra id (ALE 71, SMSA). Soppa af twättat korn, kallas Kornwattn, ganska tjenlig och god dryck i febrar, utspäder bloden, dämpar hetta och lindrigt föder... ...Malt är egenteligen halfgrott och torkat korn: soppa deraf kallas Wört, hwaraf med humla och gäst tilredes, som bekant är, dricka eller öl. Af inkokt wört blifwer en Wörtsirap, som i Bröstsjuka, hosta och Lungsot wisar sin stora nytta. Skjörbjuggs-dryck tillagas af 1 halfstop renat malt, hwarpå slås 3 halfstop sjudande hett wattn, omröres, låter det några timmar stå öfwertäckt, silas och drickes fr. 1 til 3 halfstop om dagen: härmed har Cap. COOK lyckeligen botat Skjörbjugg under flere års resor omkring jordklottet.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Liljeblad, Rapola, Kena
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
besvärja
Suomi
manata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, toinen on noitunu toisen karjhan karhun
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, noitua v. få till stånd ondskefulla händelser genom spådom; främst västfi (S Vihonen k 2278, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Paavola, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
honkatt
Suomi
naaraskissa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord naaraskissa s. honkatt (ALE 96, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-08
naaras
puu
Ruotsi
honträ, träd med grenrot i en grop
Suomi
puu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi: naaras kuusi: oksat lähtevät niinku kuopista ja net kuopat ovat pehmeämpää, luijaa puuta.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
hona (fågel, djur)
Suomi
naaras
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, naaras- s. hon-, om fågel; östfi akka- id, jfr emä- (V Uimonen k 6077).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-05-07
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
tall, fullvuxen tall
Suomi
mänty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Jyykeä, Kuolajärvi, Vittanki, Jellivaara, Enontekiö.; Ylitornio, Vittanki
Esimerkki
Ylitornio: lyöhää mänthyym pilkat. Vittanki: ei sill ole päätä mäntyäkhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jouhi-, paska-, rapa-, hyöty-, räkämänty västfi, mänty s. tall; östfi petäjä, petäs m fl id (ALE 48, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Airila, Rapola, Liljeblad, Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
påskmat av malt
Suomi
mämmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Den urgamla västfinska mämmin har spridits till övriga Finland under 1900-talet (Uusivirta 1982:157). < svenska?
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
med
Suomi
myötä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: otit myötäk kaikki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, myötä ad. med, tillsammans; även i södra karelskan (P Saukkonen k 2178, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
pörtes ugn, eldplats
Suomi
pirtinpesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, muuri s. eldplats i ugn; östfi uuni, pätsi m fl id (P Kovanen k 1179, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
morbror
Suomi
eno
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. eno västfi, murbruuri s. morbror; endast fiT och sydvästfi, allmänfi eno id (ALE 471, SMSA). Här har jag ändrat från morpruuri till murbruuri
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2006-02-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
mormors, farmors hemgård
Suomi
isoäidin kotipaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen 1932
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
mormor, farmor
Suomi
isoäiti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska mummu (ALE 468, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
manligt kön
Suomi
miespuolinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sirpa Honka-Vasara
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. miehinen s. manligt kön (Sirpa Honka-Vasara k 6495, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen, 2006-10-15
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
humla; bi
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
humla; bi
Suomi
kimalainen, mehiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä mie kuuntelin mettiäisiä pitkän aikaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mehiläinen västfi, mettiäinen s \'kimalainen, humla\' (H Lahdenperä k 4624, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Miettinen, Rapola
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
besöksgåva
Suomi
vieraillulahja
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, meniäiset s. gåva vid besök; endast fi Alat (H Mörsäri k 2543, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
ilsk, vresig person, skrikig person
Suomi
äkäinen, kärttyisä, kirkuva (henkilö)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: huutaa kuin marjakarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans marjakarhu.
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen, Liljeblad, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
ilsk (hon)björn, bärätande björn
Suomi
karhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei ylheinen, Kainulasjärvi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ärjyy ku marjaskarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, marja(i)skarhu s. björn som äter bär; även på Karelska näset (K Toivainen k 5594, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
fiskepatadel
Suomi
kalapadon osa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari.; Kolari
Esimerkki
Kolari: perävaaja, marinvaaja, vittajalka, patoporras.
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
inntertaksbjälke
Suomi
sisäkatonniska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Simo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stock mellan vägg och takbjälke på vilken brädtaket läggs som grund för spån.
Alkuperä
Pannu muistiin Räsänen
Muokattu
2013-05-08