MEÄN SANA
Ruotsi
fiskepatastör
Suomi
kalanpato seiväs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Tornedalen, Rovaniemi, Rovaniemi, Karunki, Karunki, Kolari, Pajala, Pajala, Pajala.; Pajala
Esimerkki
Pajala: ristivaajat, orpovaajat, marimet.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, marin s 'stödben i laxpata' (Paunonen 1987:219).
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen, Paloheimo, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
kalvs löpmage
Suomi
juoksutusvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Simo, Kittilä, Sieppijärvi, Alatornio, Muonio, Vittanki, Vittanki, Jukkasjärvi, Parakka.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: siin on mako, kuninkhaalakki ja satakerttu ja maha, vasikan maola juoksetethaam maitoa, muita vaim tehhään makkaraksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används som löpe vid osttillverkning. Västfi, mako s. kalvs löpmage (M Kaukiainen k 3696, SMSA). Västfi, mako s. kalvmage som används till ostlöpe (Paunonen 1987:219).
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Airila, Räsänen, Artimo, Miettinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
kalvs löpmage (för ostlöpe)
Suomi
juoksutusvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Paunonen 1987:219.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
närsynt
Suomi
likinäköinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
kortsinnad, obegåvad
Suomi
lahjaton
Sanaluokka
adjektiivi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
kort förstånd: svagbegåvad, dum (individ)
Suomi
tyhmä, heikkolahjanen
Sanaluokka
adjektiivi
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: lyhemältä ajattelija ämmä, kamal ämmä, keitti kusiämpäristä kahvin ja maisto vasta nin tunsi, mutta sano että kahvit on tyyhriit, juon kyllä, ja niin joi. Parakka: lyhyt lahja se on heilä, juovatermiläisilä (huono järki).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
lyhy
Ruotsi
kort
Suomi
lyhyt
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lyhy a. kort; östfi lyhyt id (E Lemola k 1097, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
liten segelbåt, slup
Suomi
pieni purjevene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Nikkala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tulliluuppi västfi, luuppi s. ruuhi; endast i fi Kolari och centrala Tavastland (O Arohonka k 4825, SMSA).
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
tråg, kar
Suomi
kaukalo
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska, luuppi s. ruuhi; endast i fi Kolari och centrala Tavastland (O Arohonka k 4825, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
eka
Suomi
eekka, vene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Matarenki
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
slup, båt med 3 bord
Suomi
vene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen
Esimerkki
Hakanen: luupi?, kolmilaitanen vene.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
sysslolös tid (vår)
Suomi
työtön aika (kevä)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Sysslolös tid på våren, under tjällossningstid och innan vinter (skogsarbetare).
Alkuperä
Pannu muistiin Meriläinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
sår
Suomi
haava
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, luppo s. sår; endast fi Kolari (J Sivula k 1926, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
överhäng, hålighet (strand)
Suomi
ontto, rinteen syvennys
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; luoma s. överhäng, hålighet el likande i terräng (K Vallas k 5016, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen 2010-01-03
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
loka, rankbåge
Suomi
vemmel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Sodankylä, Sodankylä, Kittilä, Kemi, Simo, Enontekiö, ylheinen, Turtola.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio, ylheinen: hevosel luokka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, luokka s. loka i hästsele; östfi vemmel, luokki id (Ruoppila 1967:k 67).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Tiesmaa, Itkonen, Räsänen, Kaarakka, Liljeblad, Kena
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
listsarg, bottenlist (släde)
Suomi
lista, reunus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
På arbetssläde.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
list, spjäla
Suomi
lista, reunus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Vekarasaari, Alatornio, ylheinen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: välistä panhaan lauvat listheiksi. Kainulasjärvi: irtaimet listheet työreissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, liste s. spjäla; norra Tavastland, riksfi liste id (Vahtola 1980:256).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Artimo
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
lock för (öra)
Suomi
lukossa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara.; Rovaniemi, Enontekiö
Esimerkki
Rovaniemi: korvat lumhesa. Enontekiö, ylheinen: korva on lumheessa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lumhesa. Västfinskt ord, SMSA.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, Hämäläinen, Liljeblad
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
glida, kana
Suomi
liukua, luisua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, luistia v. kana, slira (på is); endast fiT och sydvästfi; allmänfi luistaa id (I Myller k 2453, 2455, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
revträ
Suomi
kangaspuiden osia
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. loinpuut revträ? (Maija Länsimäki, k 6533, SMSA)
Alkuperä
Maija Länsimäki.
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-10-16
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
hallon, rubus idaeus, stenbär, rubus saxatilis
Suomi
vadelma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Rovaniemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lillukka. Västfi, lintikka, lintukka s. Rubus saxatilis; endast i fi Karunki; östfi lillukka id (M Sipilä k 1961, 1958, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
tjockt bröd, helgbröd, limpa
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Ullatti, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Alatornio, Muonio, Kompelusvaara, Kompelusvaara.; Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: limpuiksi leivottu ja paistettu, ymmyräiset. Kompelusvaara: jouluksi niitä etenki tehhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana i Kompelusvaara västfi, limppu s. tjockt bröd; östfi tunt bröd (S Blomqvist k 4856, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Tuovinen, Häll, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
väsen, det som är utöver det normala
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: näkkee liikoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Om väsen som kommer i samband med hautajaiset.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
smidig
Suomi
notkea, taipuisa
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: lievä a. smidig; endast sv fiT och Sydsöterbotten (M-L Kuisma k 4895, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen 2010-01-03
Muokattu
2013-05-07