Uutisia

musta-, kooltrasti lainasana lintu
Ruotsi
koltrast
Suomi
mustarastas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Sanoima mustatrasti ja piian usseimiten kooltrasti.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
jösselspriitari kotitalous lainasana
Ruotsi
gödselspridare
Suomi
lannanlevittäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa apulannanspriitari, eli spriitari
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2024-10-24
pannukiiseli ruoka
Ruotsi
brödvälling
Suomi
leipävelli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Pannukiiseli oli variantti meilä kotona. Paistipanhuun tilkka vettä, reilusti voita, suolaa ja ko seos alko kiehhuun taitethiin kovvaa leipää (Husmannia). Vettä ei saanu olla enempää ko ette leipä vain pehmeni. Joskus siinä oli lihhaaki. Mettämiehitten ruokaa, aattelen, joka tuli kotia.
Alkuperä
Bertil Isaksson. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-24
jaakari jellivaaransuomi lainasana metsästys
Ruotsi
jägare
Suomi
metsästäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo2
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-22
häkärä sää luonto
Ruotsi
frostdimma, dis
Suomi
pakkasumu, utu. Vertaa hämärä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Lars Lampinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-22
paljasmaa luonto
Ruotsi
barmark
Suomi
pälvi, paljas maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Sitä ei mene tehä ennenko on taasen paljasmaa.= Det går inte att göra innan det är barmark igen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-10-19
eno jellivaaransuomi lainasana-saame vesi
Ruotsi
älv, å
Suomi
joki; puro
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Nattavaara, Purnu: Kaalaseno, Kalix älv
Kulttuuri taustaa sanasta
Allmänt förr i Nattavaara.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-16
pränni alkoholi lainasana
Ruotsi
alkoholdestillator, -brännare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-15
mikko eläin lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
räv
Suomi
kettu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi: Mikko mielevä mies-
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-14
rahna ruoka
Ruotsi
ytskikt, sörja
Suomi
pinta, kerros
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Suolarahna kuivalihassa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-12
prennstaka metsästys lainasana slangi
Ruotsi
brännstake, eldpåle, gevär (slang)
Suomi
pyssy
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hasse Alatalo: Prennstaka, Ruottin ylikahnuun murrela on pyssy. Ruottiks eldpåle. Siis tanko mistä tullee tuli. Sannaa on kans käytetty meänkielessä. ”Hän oli menossa jahtiin prennstaka sölässä”
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-12
knakertaa eläin lainasana
Ruotsi
gnaga
Suomi
kalvaa, jäytää, jyrsiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Hiiri knakertaa puuta eli juustoa. Usseimiten soon elläimet jokka knakertavat.
Alkuperä
B Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-11
housunpelli vaate
Ruotsi
gylf
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Housunpelli on sama kun sepalus ja hurhaus.
Alkuperä
Bertil Isaksson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
hurhaus vaate
Ruotsi
dragkedja i kläder, blixtlås
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sepalus ja housunpelli.
Alkuperä
Pajala radio 050512. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
nöyle vaate
Ruotsi
söm
Suomi
nöyle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Täräntö, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harriet Pekkari: Pallistaa – fålla Karhunlanka - björntråd Pikilanka – becktråd Parsilanka - stopptråd Karvalanka – tråd med kohår Lankakerä – trådnystan Neulomalanka – sytråd Villalanka – ulltråd Virkkauslanka – virktråd Virkata - virkka Fingerpori – fingerborg Tikata – sy Kurpata - sy fult Kurppia – sy med långa fula stygn Rynkätä – vecka tyg Kraatari – skräddare Sömmerska, neuloja - sömmerska IB Uusitalo: Nöyle - söm Ratkoa -sprätta Ratkomaveitti - sprättkniv Saksit - sax Neuloa - att sy Neula - nål Toppineula - stoppnål Äimä - skärnål Poikaneula - säkerhetsnål Knuppineula - knappnål Neulansilmä -nålsöga Knappi - knapp Knapinreikä - knapphål Hurhaus - blixtlås Kymminauha - gummiband Neulomakone - symaskin Lankarulla - trådrulle Alilanka - undertråd Päälilanka - övertråd Helma - fåll Kraaka - krage Nylund: Äiviä- kasta om Keriä- nysta Parsimalanka- stoppgarn Pikinuora- becktråd Tupsu- tofs Panna silmile- lägga upp maskor Ottaa kokhoon- ta ihop Kierä lanka- hårt tvinnat garn Silmä- maska Pinnaneula- säkerhetsnål Myöstäri- mönster Virkkulanka- virkgarn Virkkineula- virknål Nurri- resår Sormikhaat- fingervantar
Alkuperä
Tuesmaa, Syrjänen, Kena, Meriläinen, Artimo, Itkonen, Miettinen, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
hurhaus vaate
Ruotsi
gylf
Suomi
sepalus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo. Vertaa sepalus.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-07
hammassärky sairaus
Ruotsi
tandvärk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hammastauti
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
hammaskräämä kotitalous lainasana
Ruotsi
tandkräm
Suomi
hammastahna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
B. Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
raini
Ruotsi
elak, stygg
Suomi
häjy
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-07
kuuhainen luonto
Ruotsi
skugga
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-04
kuukkahainen eläin lintu
Ruotsi
lavskrika
Suomi
kuukkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka, Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-10-04
kuorustaa vaate
Ruotsi
rulla upp, rulla ner, vika (tex skjortärm)
Suomi
kääriä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Lohijärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Kuorustaa saaphan varret. Vittanki: Kuorustaa peskiä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuoristaa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
vierkku lainasana-saame poronhoito
Ruotsi
snurrande trissa, tafs i fiskedrag, snurrande koppling i rens dragögla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Petsamo, Sodankylä, Kittilä
Alkuperä
Anthoni, Tiesmaa, Artimo, Koskimies, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
tvinnata lainasana kalastus
Ruotsi
tvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Birger Winsa Ruottin lekand ja tafs on vierkku. Mulle outo lapsuuven kalastusaikana. Saamen kielen laina. Luulen. Met sanoima tafsi. Siinä on klupu joka suojaa ettei liina tvinnainu. Se pyörivä klupu on vierkku. Tvinnata taitaa olla vierasta suomen kielessä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-03