Uutisia

oorninkhiin
Ruotsi
ordentligt, i ordning
Suomi
järjestykseen
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Alkuperä
Pannu muistiin 2006-02-21 Lars Lampinen
Muokattu
2012-09-20
> lisää
oornata lainasana
Ruotsi
ordna, arrangera
Suomi
järjestää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka, Parakka: oornathan kaikim puolim. Parakka: ruumhiin oornajat.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen 1932
Muokattu
2012-09-20
> lisää
oon ainaki
Ruotsi
jaså; ja, så är det
Suomi
niin se on
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Hannu Alatalo, Meänmaan Kieliraati; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Joka oon lukenu Juhani Ahon Rautatien tai nähny siittä TV-elokuvan: Päähenkilö Matti ja vaimonsa Liisa matkustavat ensi kertaa junala. Laukkuryssä nousee junhaan, tarjoilee Matile ryyppyjä, kertoo pariskunnale juttuja ja höynää näitä niin paljon ko kerkeää. Ennenko Matti tullee päihiin, se suhtaintuu laukkuryssään eppäilevästi. Jos Matti puhus savon siihaan meänkieltä, hään saattais vastata laukkuryssäle: - Onkhaan / Vai niin. Pohjosempana itäpuolelaki (esim. Sonkamuotkassa) käytethään useasti: - Oon ainaki. Onkos tuo tuttu? Mulle se tarttu varsin, ko se kuulostaa hauskalta ja kertoo paljon.
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-06-03 Birger Winsa
Muokattu
2012-09-20
> lisää
oomi termi kotitalous lainasana
Ruotsi
stor tunna, kärl ca 50 l
Suomi
tynnyri; suuri astia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kittilä: hotusiinioomi.
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Itkonen
Muokattu
2012-09-20
> lisää
oolata
Ruotsi
åla
Suomi
madella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koikata
Alkuperä
Pannu muistiin 2006-02-21 Lars Lampinen
Muokattu
2012-09-20
> lisää
ookata lainasana
Suomi
olla auton kyydissä; ajaa autoa
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2012-09-20
> lisää
oohkulas, oohkulais poronhoito
Ruotsi
renvaja som söker sin förlorade kalv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa
Muokattu
2012-09-20
> lisää
ooh herratuaika uskonto
Ruotsi
herre jestanes, jösses
Suomi
voi voi
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Kolari
Esimerkki
Oiva Arvola, Yliperän kielen sanakirja Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
stf,päivittelyä tai ihmettelyä
Alkuperä
Pannu muistiin 2009-08-31 Lars Lampinen,Unbyn Boden
Muokattu
2012-09-20
> lisää
oo
Ruotsi
utrop
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka, Parakka: oo, millä se sie hakkaat.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen 1932
Muokattu
2012-09-20
> lisää
alanen länsisuomi kangaspuut
Ruotsi
nedre del spinnrocksspole
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; alanen, alunen s 'nedre del i spinnrocksspole'; endast i fiVi (T Sarvola k 4262, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2012-09-20
> lisää
haukka länsisuomi keho
Ruotsi
tugga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, haukka s 'en tugga' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2012-09-20
> lisää
haukka lintu länsisuomi
Ruotsi
hök; uggla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti1, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tutna, pökkö västfi, haukka s 'spec hök'; östfi havukka id förekommer inte i fiT (SMS). uggla är inte lika allmän i betydelse
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-09-20
> lisää
sohlo kala
Ruotsi
fiskben
Suomi
ruoto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi: peukalo sohloinhel lähti pois.
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2012-09-18
> lisää
kurkihirsi kotitalous rakennus
Ruotsi
översta timring i gavel
Suomi
vuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2012-09-18
> lisää
kurkku keho
Ruotsi
luftstrupe
Suomi
kurkku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: mennee väärhän kurkhun., Svappavaara: sitte kurkula siothan kiini.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Muokattu
2012-09-18
> lisää
kurki näkymätön maailma lintu
Ruotsi
trana
Suomi
kurki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kittilä, Täräntö, Vettasjärvi, Täräntö, Parakka, Alatornio, Ylitornio, Kolari, Muonio,; Kittilä, Parakka
Esimerkki
Kittilä: tullee pohjasia eli satheja kun kurjet huutaa. Parakka: ku kurki keväälä huutaa se tullee pohjastuuli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Latin Grus grus
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Syrjänen, Tiesmaa, Liljeblad, Paloheimo, Artimo
Muokattu
2012-09-18
> lisää
kurkistella
Ruotsi
sträcka på sig, sträcka ut, stå på tå och söka nå ngt; tjuvkika, plira, titta
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi, Kemi, Yrttivaara: sielä se kurkisteli nurkan takana.
Alkuperä
Wennström. Pannu muistiin Birger Winsa, Paloheimo
Muokattu
2012-09-18
> lisää
saeraloinen sairaus
Ruotsi
sjuklig
Suomi
sairas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: sittä se on sairaloinev vähä aina., Kemi (kirjak. ei aiv. tav.), Rovaniemi sairaloinen
Kulttuuri taustaa sanasta
sairasapu ver. tav.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka, Hämäläinen
Muokattu
2012-09-18
> lisää
saerastaja sairaus
Ruotsi
sjukling
Suomi
sairas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Tavalinen sana
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2012-09-18
> lisää
kuiri ihminen
Ruotsi
tanig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: semmonen hoikka kuiri.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2012-09-16
> lisää
kuiri termi kotitalous itäsuomi
Ruotsi
sked; rysk sked
Suomi
lusikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, kuiri s 'sked'; endast i fi Alat (O Arohonka k 4809, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo, Sipola
Muokattu
2012-09-16
> lisää
mustikka vaate lääke ruoka kasvi
Ruotsi
blåbär, blåbär som färgämne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Raisinvuono, Jyykeä, Jukkasjärvi, Parakka, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Kemi, Raisinvuono, Jyykeä, Jukkasjärvi, Parakka, Täräntö, mustikasta tehhään kräämää, Kompelusvaara, se piethiin ettei niitä saata säilyttää (mustikka)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa voimustikka Användning. Blåbären äts med fördel färska, men används mest till sylt, kräm och soppa. De såldes förr på apoteket, Baccæ Myrtilli, som medel mot feber. Nyman (1868) uppger att de "efter olika behandlingssätt, färga blått, violett och rött". Riset kan användas som garvämne vid läderberedning och bladen kan användas till te.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Miettinen, Rapola, Liljeblad
Muokattu
2012-09-16
> lisää
sielulinen olento uskonto
Ruotsi
själsligt väsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Paavola
Muokattu
2012-09-15
> lisää
sielu uskonto
Ruotsi
själ
Suomi
sielu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Adverb, sielulisesti/själsligt
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2012-09-15
> lisää