Uutisia

niesti ruoka
Ruotsi
mat, färdkost
Suomi
ruoka, matkaevät
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kahvi-/ tulisteluneuvot ja niestit häätyy olla laukussa ko methään aikoo
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-02-09
> lisää
niesta ruoka eläin
Ruotsi
mat, färdkost
Suomi
ruoka, matkaevät
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä Kittilä: Saisinko mie niestaa ostaa. Kittilä: Ota niestaa matkhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa niesti.
Alkuperä
Syrjänen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-09
> lisää
mullata hautajaiset lainasana
Ruotsi
välsigna avliden genom att kasta mull på kista
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-09
> lisää
kalsu kotitalous
Ruotsi
slö, trubbig
Suomi
tylsä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Kirveskalsu, Jellivaara, Parakka. Kalsu veitti ja kirves
Kulttuuri taustaa sanasta
Slö yxa, kniv, lie.
Alkuperä
Airila, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-09
> lisää
kalso työ jellivaaransuomi
Ruotsi
dålig, slö (t ex yxa)
Suomi
tylsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kalsojärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kalsu.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2025-02-09
> lisää
neuvohuone rakennus
Ruotsi
redskapsbod
Suomi
varasto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Meilä oli neuvohuone missä oli traktori, veltta, aura ja kaikenlaista neuvoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa liiteri, makasiini, puuhuone, ulkohuone, navetta, lato, tupa, styyka, kesänavetta, aitta, riihi.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-08
> lisää
neuvoloova lainasana kotitalous
Ruotsi
verktygslåda, skrot-
Suomi
työkalulaatikko, romu-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-02-08
> lisää
roju kotitalous
Ruotsi
bråte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi: Yhtä ja toista semmosta rojua. Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Alkuperä
Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-08
> lisää
kääntää
Ruotsi
plöja, vända åker med spade
Suomi
aurata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi; Sammeli
Esimerkki
Kotona käänethiin sarkoja, karkeita, pelloja ja vainioita.
Alkuperä
Rapola, Liljeblad, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-07
> lisää
aurata kotitalous
Ruotsi
plöja
Suomi
aurata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kääntää, joka kans merkittee aurata.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-07
> lisää
mullata kotitalous lainasana
Ruotsi
mulla (potatisland när blasten är synlig)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Esimerkki
Pottumaat mullathaan kesänaikana kun kaali on näkösellä. Tarkouts on ette lisätä multaa potun kaalen pääle ja syrjile. Pottuvelttaa veethiin pitkin vakoja, Yks mies vetomiehenä, aika raskasta hommaa. Ei ole lasten leikkiä kun sanothaan.
Alkuperä
Hannula, Kena, Miettinen, Rapola, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-07
> lisää
neuvoa satu
Ruotsi
ge råd, rådgiva
Suomi
neuvoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka: Kettu tahtoo harakalta kolmasta poikaa, mutta harakka ei ennää pölkää. Millä se sie hakkaat (puun), eihän sulla ole kirvestä ei veitteä. Kuka sinun neuvoi? Varis! Kompelusvaara: Vaikka sitä neuvothaan.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-07
> lisää
kääpä puu
Ruotsi
ticka, utväxt i döende tall, utväxt i björk
Suomi
kääpä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Kittilä: Kasuaa pinthan kääpiä.
Alkuperä
Liljeblad, Paloheimo, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-02
> lisää
aanoa lainasana
Ruotsi
ana, anta
Suomi
arvella, olettaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska ana, sannolikt.
Muokattu
2025-02-02
> lisää
Mene terhveenä! ihminen lainasana-saame ilmaus
Ruotsi
Farväl, lycka med dig!
Suomi
Näkemiin!
Sanaluokka
interjektio
Esimerkki
Mene tervheenä. Vastaus: Jää tervheenä.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-31
> lisää
siie itäsuomi vesi sää lumi
Ruotsi
underkylt regn, små snökorn, isaktigt regn
Suomi
jäätävä sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jo alkaa siitämhään. On siie maassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-01-29
> lisää
hantuuki länsisuomi lainasana kotitalous
Ruotsi
handduk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hantuuki s \'handduk\'; östfi pyhe, pyyhe m fl id (ALE 234, SMSA). Tervolassakin mummo puhui näästyyki handtyyki vaksdyyki vaikka ei oltu väylänvarresta.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-29
> lisää
siira luonto sää vesi
Ruotsi
underkylt regn
Suomi
siide
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Alkuperä
Väylänvartisten sanakirja. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-29
> lisää
siitää vesi luonto lumi
Ruotsi
regna underfryset regn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa: Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-01-29
> lisää
resunen ihminen
Ruotsi
slarvig
Suomi
huoleton
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Resunen mies
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-28
> lisää
resunen ihminen
Ruotsi
slarvig; trasig, söndrig
Suomi
huoleton; rikkinäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi: Resuset kengät.
Alkuperä
Kaarakka, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-28
> lisää
jälkilöyly sauna
Ruotsi
eftervärme i bastu
Suomi
jälkilöyly
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-26
> lisää
joutilo ihminen
Ruotsi
ledig, tillgänglig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
> lisää
rönkätä lääke lainasana
Ruotsi
röntga
Suomi
röntgenkuvata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
> lisää