Birger Winsa: Mie en ole kuullu muuala kun Mäen Hermannin runossa: Täälä se Jussa liettää, aikaa turhaansa viettää. Pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä, ja kaikki on jättävä. Net ei ole kun utukuvia toelisuuven rinnala.
Alkuperä
Paloheimo. Nedtecknat: Jukka Korva.
Pannu muistiin Birger Winsa
Birger Winsa: Sain Facebokin kautta kuulla Narkauksen miehiltä koska pokeetti tuli Kainhuun väylhään. Narkauksen kulutusjätkät kuttuthiin Pikku Luulajan väylhään kulutuksheen. Het otit nelilaitaset venheet mukhaan. Tämä oli 1947. Mutta Pikku Luulajan väylän koskia ei menny laskea nelilaitasella, sillon net olit vielä koskemattomina. Liian suuret kosket. Niin jätkät jouvuit kuljethaan vetämällä pitkin mettiä omia venheitä alas koskia. Luulajan väylän jätkät laskit pokeetila alas koskia. Siittä jälkhiin kiusathiin heitä ette Narkauksen jätkät kulutit pitkin mettiä, ei väylässä. Sillon ostethiin ensi pokeetti Narkauksheen. Siis aika vasta. Nolot miehet tulit kotia nelilaitasten venheitten kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Pokeetti är kortare än nelilaitanen, har en relativt hög, rundad form, bägge ändarna är spetsiga. Används i flottningen för att åka i forsar. Kallas för håp, snipa och strömbåt i Västerbotten.
Meänkieli har ordet huopata, ro båt baklänges. Det är precis vad man gör när man åker nerför forsar.
Alkuperä
Naamakirja, Facebok, Narkauksen sivulta.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-06-04
varmasti
Ruotsi
säkert; sannolikt
Suomi
varmasti; luultavasti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kyllä soon varmhaan menny. Nog har han sannolikt gått. Eller han har säkert gått.
Hän on menny betyder han har gått. Varmasti är stundtals tvekande.
Potut panthiin maahan joskus 10 kesäkuuta, kuna maa oli lämmin. Lars Mäki: Vanhaa varma perintheinen aika oli meilä Mia mummun määrätty aika! Avvojalkasin seisothiin vastakarhitun maan päälä, jos tunsi että maa "palelutti" jalkapohjaa sillon joutui siirtämhään istuttamista ! Vanhaa sanaparsi oli : Lämpimän maan istutus sauttaa kylmän maan. Jopa ohittaaki kylhmään kylvetyt!
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Östfinska, pottu s. potatis; västfi peruna, perna, pärinä, m fl id (k 3773, 3775, SMSA). Pottuja: Ymmyräisiä, (punasia) taalalaisia ja mandelia. Mendelit kypsyit viimiseks mutta olit parhaimat. Sikurit annethiin lehmile.
Kans teh! Vertaa kuule id. Hyvin ylheinen ja tyypilínen jellivaaransuomen sana. Yhtä ylheinen kun tyhä, joka merkittee vain. Väitethään ette se on ryssän kielen laina: Tiha sama merkítys. Vertaa saju.
Alkuperä
Birger Winsa, Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok