Uutisia

kakslaitanen vene
Ruotsi
tvåbording. Tornedalens kanot med bara två bord.
Suomi
kaksilaitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Parakka; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kakslaitavenheitä (käytettiin) kalàmpyyvössä järvilä ja väylissäki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Den äldsta båttypen, en långsmal kanot. Sägs ha varit upp till nio meter långa enligt Henning Johansson som stakat med en sådan i Soppero. Henning Johansson: Min farfar Johan Isaksson i Övre Soppero var en känd båtbyggare och tillverkade sin sista båt 1928 som han sålde till Levi Björnström i byn. Han tillverkade även två bordningar. En sådan var oftast mycket längre än 3 och 4 bordningar. Tvåbordingar stakade man oftast ensam stående i aktern. De smalnade av mycket snabbt bakåt och var bredast ungefär vid "Hankavittat" (årtullarna). Man fick upp en mycket bra fart vid stakningen. Den gamla båt som jag i min barndom fick överta var en tvåbording som var 9 meter lång! Den hade farfar tillverkat någon gång 1893-94! Det berättades att han hade tillverkat den efter att ha blivit änkeman och skulle så småningom uppvakta en kvinna som var piga i grannbyn Nedre Soppero. En nytillverkad två bordning var väl den tidens häftigaste "Tesla"! Borg Mesch skall ha ett foto i Kiruna sannolikt. Texten är från 1958 så Henning Johansson kan ha varit den siste som stakat med en tvåbording: "Tvåbordingar d. v. s. båtar med två bord i var sida har enligt muntliga uppgifter förekommit i övre Norrland in på 1900-talet. Den sista tvåbordingen i Svartbyn, Överkalix sn, förstördes enligt uppgift för några år sedan. Borg Mesch i Kiruna fotograferade omkring 1900 en tvåbording under byggnad..". https://www.vbm.se/wp-content/uploads/2017/09/1958.pdf
Alkuperä
I Tuovinen ca 1932. Henning Johansson 2022. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-19
ärryttää
Ruotsi
reta, irritera
Suomi
kiusata, ärsyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: Muutamat ihmiset jokka ärryttäväk koiran.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa härnäilä
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-19
Lillin lillin lieruja. Ämmä se päästeli pieruja. Keskelä kirkon mäkeä. Tuli siittä suuri häpeä. loru
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
IB Uusitalo.. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-02-18
narrutella lapsi
Ruotsi
gnälla?
Suomi
kiukutella
Sanaluokka
verbi
Muokattu
2023-02-14
kaffimylly lainasana kotitalous
Ruotsi
kaffekvarn
Suomi
kahvimylly
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Kyyttikirja. Förf. Inga- Britt Uusitalo: sid.45. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2023-02-13
punakuorinen hyönteinen
Ruotsi
nyckelpiga
Suomi
leppäkerttu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hannele Raatiniemi-Mört: Leppäkerttu on punanen ja leppäpirkko ruskea. (mustilla pisteillä) Raisa Jaako Os Haarala: Leppäpirkko ja keltanokka olen kuulu sanottavan,ei varhmaankhaan "viralisia" kuttumanimiä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kemi, Alatornio. Ylheinen: Katto punakuorinen.
Alkuperä
I Tuovinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-11
pikkunen lapsi
Ruotsi
litet barn
Suomi
pieni lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: Pikkuset häätyvät nukkua.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-11
pikkunen
Ruotsi
liten
Suomi
pieni
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jerijärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Olipas pikkunen kakko.
Alkuperä
Jierijärvi. Pannu muistiin Stefan Voss
Muokattu
2023-02-11
Ei se pellaa rollia lainasana ilmaus
Ruotsi
Det har ingen betydelse
Suomi
Ei sillä ole merkitystä
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Lån från svenska: Det spelar ingen roll.
Alkuperä
Inga Britt Uusitalo. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-02-11
eija ihminen jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
gubbe, farbror
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää:. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
leipa ruoka jellivaaransuomi astevaihtelu vokaalisointu
Ruotsi
bröd
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Jellivaara
Esimerkki
Svappavaara: ja kyrsaksi leipaa ja voita. Jellivaara: leipa ja puuro,.se vetela tehthin, mistapa net olit maijot silloin. ...s oli sitte halsterileipä. Killa sita aukivalkian voimala paistethan jauhoistaki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans leipä.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
koppamato hyönteinen
Ruotsi
nyckelpiga
Suomi
leppäkerttu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Kemi, Alatornio, ylheinen, katto punakuorinen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-02-10
aarasti lainasana
Ruotsi
arrest
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska arrest.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-09
kyrpimylly rakennus lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skvaltkvarn
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Jota kainulaiset sanoit kyrpimyllyksi.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-09
heipa ihminen
Ruotsi
hej då, hejs svejs
Suomi
nähdään
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Gällivare unga människor i Gällivare kommun på svenska.
Kulttuuri taustaa sanasta
istället för heipä hei
Alkuperä
Torbjörn Ömalm 1981. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
mennä siutti
Ruotsi
gå förbi, passera
Suomi
ohittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
halpa
Ruotsi
billig
Suomi
halpa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
ampiainen näkymätön maailma hyönteinen
Ruotsi
geting
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sarvisvaara: Ampiainen haluaa purra silhmään. Saattaa kuolla kun se pistää.
Alkuperä
Hjalmar Eriksson, Sarvisvaara, bd 1447. Pannu muistiin B Winsa
Muokattu
2023-02-07
hella lainasana luonto jellivaaransuomi
Ruotsi
häll, berghäll; klippa
Suomi
kallioperä, -laakio, iso kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Nattavaara
Esimerkki
Ullatti, Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara: samaku pahtavaara.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-02-07
hymla lainasana hyönteinen
Ruotsi
humla
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
mettiäinen hyönteinen
Ruotsi
humla
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Torinonlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Kyllä sanothaan hymlaki. Ei kaikin tiä ette mettiäinen on hymla.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
(ruoka)lysti lainasana ruoka
Ruotsi
matlust
Suomi
ruokahalu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Huono lysti, hyä lysti. Useasti ruasta.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
lysti
Ruotsi
rolig, lustfylld, smakfull
Suomi
halu, hauska, maukas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi: Se olis ollu paljon lystimpi.
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen, Artimo
Muokattu
2023-02-07
lyömäkäsi keho
Ruotsi
slaghand
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi: Ei ole ennää lyömäkättä.
Alkuperä
Pannu muistiin Aejmelaeus
Muokattu
2023-02-05