Uutisia

jatunihulma satu näkymätön maailma kirjakieli
Ruotsi
jätte, mytologiskt väsen
Suomi
jättiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Laestadius; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Lestaatius se puhhuu jatuniihulmista, jokka näppäävät voilimpun pöyvältä ja vievät sen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jatoonilainen
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-03
jatulintaras lainasana shamaani satu
Ruotsi
spiralformad stenhög, labyrint
Suomi
jatulitarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo; Meänkieli
Esimerkki
Luultavasti sama sana kun jatooni. I Jötunheim bodde jättarna. Jatoonilainen kommer från ordet jätte. Jötunheim låg i de snöklädda bergen i norr. Detta är således på meänkieli den Nordiska mytologin som det kallas. En vetenskapsjournalist skrev 2010 i DN att kanske de korta haltia och de stora jättarna var folkminnen från tiden när neanderthalalarna och de kortväxta människorna levde häruppe. Man har 2010 funnit rester av en 1 meter lång kvinna i Sibirien. Haltia kanske betecknade en kortare människoras, och jättarna var neandertalare? Mytologin var reell i början och blev mytologi när jättarna och de småväxta dog ut.
Alkuperä
Räsänen. Nedtecknat av Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-03
käreä ihminen
Ruotsi
kärv, butter
Suomi
äreä, kärttyisä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Olipa käreä mies tuoki. Ei sen kans mene porista.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kärri, äreä, käppyrä
Alkuperä
Birger Winsa, Väylänvartisten sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-02
manolainen näkymätön maailma hautajaiset
Ruotsi
vålnad, underjordiskt väsen
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi,; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: jos silmiä hieroo ruumissaipuala eli ruumhiin pesoveelä, niir rupes näkemähäm manolaisia sitte.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa manalainen, mieshoväki, kirkkoväki, miesalainen, som lever i kyrkogård, förekommer tillsammans med avlidna, kan ses av vissa.
Alkuperä
Hämäläinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-02
Akkavaara näkymätön maailma etnisyys paikannimi
Ruotsi
naturnamn i Skaulo
Suomi
Akkavaara
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Se Kuoratsvaara. Samma person menar att vattengudens kvinna bor i Akkavaara.
Alkuperä
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1432, 1910. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-02
konto eläin puu
Ruotsi
hålighet under trädrot (kan vara djurbo)
Suomi
ontto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-02
kosia häät
Ruotsi
tala för en friares räkning
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kyllä mie kosioitten sulle., Kompelusvaara: On kosinu yhtheen net.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-01
friiata mies lainasana nainen häät
Ruotsi
fria
Suomi
kosia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Pekka friiaa krannin tyärtä......
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-01
hellu mies nainen häät
Ruotsi
fästmö/fästman
Suomi
sulhanen
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2022-07-01
fästmanni häät lainasana mies
Ruotsi
fästman
Suomi
sulhanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kategori:häät
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-01
friiari lainasana häät mies
Ruotsi
friare, fästman
Suomi
kosija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi: Oli taas friiaria.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-01
seipi kala
Ruotsi
stäm, mörtfisk, Grislagine, Leuciscus leuciscus
Suomi
seipi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Hjalmar Gramner Kainulasjärvi (1875-1964): Mutta jos jotaki voisin muistaa kylän alusta, se on pienen järven rannala, siinä ei miinun tietoni mukaan ole ollu koskan parempaa kallaa otta, kuin Haukia, Afenta, Matetta, Särkeä ja eräs jonka olen uskonu kuuluan Särjen sukkuun, joita olen itteki poikasenna saanu, niitä sanottin täälä Seipiksi, niillä oli suomu melkein kuin särjelä mutta silmät olit siniset ja ruumiin malli paremin Sian kuin Särjen., Rovaniemi, Kittilä: Siellä on seipiä.
Alkuperä
Liljeblad, Mäen Jalmari. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-06-20
poikkinainti häät musiikki
Ruotsi
giftermål över gränsälven, tvärgifte
Suomi
poikkinainti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
"Minut se naithiin poikki" Minut se naihiin poikki, Ollu ko kaheksala toista tyärhutura, kläpinsekanen. Se alko Tyyre vain hullusti piirithään eikä viilannu vähhääkhään ennenkö sai taamottua ittelheen. En miekhään muista pojanklosseista perustanu. Ja hyä soon ollu Tyyren matkassa. Ei moitheen siijaa. Mitä välhiin vähin toruttu soon kraamattu päälle. Kyllä mie häyn sanoa, että rakhaus soon ihmisen suurin rikhaus
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-06-16
knuukata lainasana työ ihminen
Ruotsi
knoga, streta
Suomi
tehdä sitkeästä työtä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Hakanen: Knuukanheet ja kävhet.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Aika knuukaamista. Joka knuukaa tekkee työtä saurasti.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2022-06-16
putki ruoka etnisyys kasvi
Ruotsi
hundkäx, hundloka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Parakka
Esimerkki
Kittilä, Parakka, koiramputki (anthriseus sylvestris) pienempi, kruunumputki iso, sen juuria lappalaiset syövät niinku naurista, väkevä se on
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa karhunputki, koiranputki, myrkkyputki, niittyputki
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-06-09
yrtti lainasana kasvi
Ruotsi
ört
Suomi
yrtti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Bror Wennström. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-06-09
meiän
Ruotsi
vår, våran
Suomi
meidän
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Karesuando; Meänkielen
Esimerkki
Koska kuvvaa meänkielen erikoispiirtheitä siksi sana on otettu mukhaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa meän, meijän, meidän
Alkuperä
1952, Irene Niva Strand. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-06-08
kuuvva lintu lainasana
Ruotsi
klippduva
Suomi
kalliokyyhky
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Suomi kesykyyhky Latin, Columba livia.
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-27
meijan jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
vår
Suomi
meidän
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Jellivaara t.ex Nattavaara
Esimerkki
Genitiv av me. Bör ju inte vara med i ordbok, men pga dess specifika gällivarefinska karaktär är genitivet medtaget.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-23
rykiä
Ruotsi
hosta
Suomi
yskiä, rykiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jyykeä, Rovaniemi, Kemi, Sodankylä, Sodankylä
Alkuperä
Rapola, Artimo, Kaarakka, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-17
puhnata, puntata keho ihminen
Ruotsi
krysta; ha bestyr
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mies puhnaa ja punttaa hyysikässä. Kainulasjärvi: Mitähän sielä puhnaa.
Alkuperä
B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-16
hömfrinki lainasana ihminen
Ruotsi
tokstolle, virrhjärna, virrpanna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kyllä se sekin on oikea hömfrinki.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-16
pööpö ihminen
Ruotsi
svammelmakare
Suomi
lörpöttelijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Tuohan on täysy pööpö. Kun Putin lähtee niin joku muu pööpö astuu sijale.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-16
Jokilinkka paikannimi satu
Ruotsi
Jockfall
Suomi
Jokilinkka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Jockfallet/ Jokilinkka som ”levererar”. Hit flyttade savolaxaren Joakim på 1600-talet och släkten är omnämd för att ha lyckats rädda byn under den stora ofredens tid på 1700-talet genom att lura en mindre rysk trupp att det var en bastu som det lockande rykte från, och att de därför skulle sätta sig en båt för en färd nedför, när de i själva verket for in i döden i den otämja fors, som ryker och ryter alltjämt.. Åtminstone enligt legenden. Många är vi som är Av Joakims släkt. Hasse Alatalo: Och just när båten med ryssarna for nerför forsnacken sade Joakim: ”Hyvin meniko mela vilahti!” /”Det gick bra för styråran blänkte till” . (Inget rim när man översätter) Sanonta/säget , är också det enligt legenden men jag misstänker att det finns många livsfarliga forsar med liknade historier
Alkuperä
Bertil Isaksson, Hasse Alatalo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-15