MEÄN SANA
Ruotsi
Vettasjärvi
Suomi
Vettasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Vettasjärvi
Esimerkki
Sven Erik Knekta: Min koppling till Vettas är via min morfar och mor. Det sägs att den första som bosatte sig i Vettasjärvi var "Ullatinraukka", att han slog ihjäl sin vägvisare för att ingen annan skulle hitta hit. När en annan nybyggare bosatte sig på andra sidan sjön, lär han ha sagt: "Tänk, nu kan man inte ens gå ut och pissa utan att någon annan ser det!". Sedan dess känns redan Vettasjärvi nästan överbefolkat...
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa Ullatti, Nattavaara, Hakanen. Kainulasjärvis första invånare enligt folksagan var samen Paloraukka. Det var vanligt i sagan att man inte ville ha grannar närmare än ca 3 km. På yxhuggs avstånd. Om yxhugget hördes var det för nära. Även S Paulaharju berättar samma historia.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
östfinska
Suomi
itäsuomea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Klikatkaa "östfinska" niin löyättä paljon itäsuomalaisia sanoja meänkielessä.
Kulttuuri taustaa sanasta
SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar i SKES, Suomen kielen etymologinen sanakirja: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
västfinska
Suomi
länsisuomea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Klikatkaa "västfinska" niin löyättä paljon länsisuomalaisia sanoja meänkielessä.
Kulttuuri taustaa sanasta
SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar i SKES, Suomen kielen etymologinen sanakirja: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotsi
brygga lätt, hembrygd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana 1930-luvula. Sats för hembryggning som inköptes i affär
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
ha diarrè, laxera
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksenki
Alkuperä
Lars Lampinen 2005.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
förbättra, ändra
Suomi
parantaa tai muuttaa toisenlaiseksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
förbättra, reparera, laga
Suomi
parantaa, korjata
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
lappa och laga
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
dum, idiot
Suomi
tyhmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Nedlåtande, vardagligt. Vertaa pällipää-
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
stämning (ting)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
stämma (musikinstrument)
Suomi
virittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Viulu tämmätään.
Alkuperä
Artimo. Ned: Jukka Korva.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
stämma till ting
Suomi
haastaa käräjiin
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
västfinska, tämmätä v \'stämma till ting\'; tavastländska pyyttää id; östfi manata, paidata id (SMS k 1182).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
stämma
Suomi
ääni, stemma
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
stämma, stämma överens
Suomi
täsmätä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. täsmätä
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen, Lars Lampinen, Unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
stämma, stämma överens
Suomi
täsmätä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. täsmätä
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen, Lars Lampinen, Unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
inbjuda till fest
Suomi
kutsua pitoihin
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Kuttumies kävi tämmäämäsä (häihin).
Alkuperä
Artimo. Nedtecknat Jukka Korva.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-30
Ruotsi
förespå, spå (väder)
Suomi
ennustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Jos alkaa poutimhan. Kompelusvaara: Linnunrata näyttää tulleeko kova lumitalvi ja millä aijala tullee lunta. Se on syys on iäm pää ja kevä on lännen pää. Mikkelin aikana se pouvathaan.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-29
Ruotsi
spå
Suomi
ennustaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kemi, Kittilä: Poovari joka kortillaki poovaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pouvata.
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-29
Ruotsi
kondom
Suomi
kondomi
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vertaa kortonki.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-29
Ruotsi
mjölklimp
Suomi
jauhokakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mjöl, vatten och salt blandades till klimpsmet och kokades i saltat vatten. Klimpen åt man antingen i sitt spad med en smörklick, eller med lingonsylt.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vesiklimppi. Källa: Ingvar Oja, Kainulasjärvi.
Alkuperä
Ingvar Oja, Kainulasjärvi..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-28
Ruotsi
julhund
Suomi
joulukoira
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Joulukoirat syövät, niin sanothiin. Tuohmaan Pekka. Uskoteltiin, että jos jouluna ei ollut mitään uutta vaatekappaletta yllä joulukoirat saattoivat tulla ja syödä. Jällivaara
Alkuperä
https://kaino.kotus.fi/sms.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-27
Ruotsi
liten not
Suomi
pikku nuotta
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Vahtola 1980:297. Nedtecknat Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-27
Ruotsi
(kall)skafferi
Suomi
kylmäsäiliö
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vertaa kahveri.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-27
Ruotsi
frusen, kall
Suomi
vilu, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Muonio, Tornio
Esimerkki
Anne Lähteenmäki: Pakkaa täälä Raumalaki olehmaan niin holotna, että hamphaat kalisee. Ei met täälä olla totuttu näin kylhmään. Minun sukulaiset sielä Torniossa hokivat tuota holotnaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ryskt lån?
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Nedtecknat Lars Lampinen..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-27