Uutisia

kesäleipä ruoka
Ruotsi
torkad fiskbröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: Hauki siika ja ahven se kuivathan, niiton ennen ollu isot tunkiot pirtin nurkassa kuivakapoja, kesäleipää, sanoi isävaina.
Kulttuuri taustaa sanasta
katto kuivakapa, kapa- Torkad fisk som åts som bröd
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
siika kala ruoka
Ruotsi
sik
Suomi
siika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Paistisiika, pyytösiika, läänäsiika, sapakka
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
iislaninjekala kasvi ruoka lainasana jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
islandslav, cetraria islandica
Suomi
isohirvenjäkälä, islanninjäkälä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes till brödbak. Jäkälä. Leiväntekhoon käytethiin nälkävuosina.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
kapahauki kala ruoka
Ruotsi
torkad gädda
Suomi
kuivattu hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Torkas utomhus i solsken. Kapahaukea syöthiin kun leipää. Kuivathiin aurinkossa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
hauki kala ruoka
Ruotsi
gädda
Suomi
hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
lohi kala ruoka
Ruotsi
lax
Suomi
lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Raisinvuono, Kemi, Skibotn, Birkestrand, Lemminjoki, Nordreisa, Rovaniemi, Pajala, Vesisaari, Aareavaara.; Kompelusvaara, Parakka, Pajala, Täräntö
Esimerkki
Kompelusvaara: mitä lohta on ollu se on ollus suolalohta. Parakka: kirsilohi ja sitte hiljemin kesälohi, lehenaikana vasta. Pajala: marjas, kojama. Täräntö: Kosse oli yhen kilon pieni lohi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ruuhosölkä, kolikkokala, kirsilohi, költi, kossi, kärrikossi, talvikko, kesälohi, kesäkala, nousu-, lasku-, mäti-, kojamo, latvakko, tammukka, kujeri, kuuja, kärrökojamo, kärri, pyrstönpää, styyrinki, uimus, keskiviäksi, syöntiviäksi, pyrstin, piähtsi, tyyri, tyyry, kusitin, työrri, harja, juuso, turska, housulohi, koukkulohi, kesälohi, pikkulohi, iso lohi.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. I. Tuovinen, Tiesmaa, Syrjänen, Artimo, Valonen, Kaarakka, Rapola, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
nuotta kalastus lainasana
Ruotsi
not
Suomi
nuotta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Jyykeä, Simo, Kemi, Rovaniemi, Muonio, Karunki, Ylitornio, Pajala, Vettasjärvi, Turtola, Sieppijärvi, Enontekiö, Lohijärvi, Jukkasjärvi, Parakka
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Jyykeä, Jyykeä, Simo, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Muonio, Karunki, Muonio, Ylitornio, Pajala, Alkkula, Ylitornio, Vettasjärvi, Turtola, Sieppijärvi, Enontekiö, Lohijärvi, Jukkasjärvi, Sieppijärvi, Jukkasjärvi, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä, vertaa isonuotta, ina, kullet, syöttinuotta, talvinuotta, rantanuotta, kieristämänuotta
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Artimo, Miettinen, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
nähkää, nähkääpä
Ruotsi
ser ni
Suomi
kuulkaa
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso. Nähkää kala mennee huonoks kun pohja mennee kehnoks.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
Jukkasjärvi paikannimi lainasana-saame satu
Ruotsi
Samlingssjön, Suparsjön, Partysjön
Suomi
Jukkasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Ortnamn i Kiruna. Från nordsamiskans ohkkeras, ohkkiras jaure, menar Elias Viippoka. Juhkka är att supa, festa på samiska. Därav Jukkasjärvi. Juhkkajauri är Suparsjön, enligt källan Isak Herman Fjällborg och folketymologin. https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/6a_jukkasjarvi.mp3
Alkuperä
Elias Viippola, Isak Herman Fjällborg född 1895.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
> lisää
kriffelitaulu lainasana
Ruotsi
griffeltavla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
> lisää
pykinki rakennus lainasana
Ruotsi
byggnad
Suomi
rakennus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi,; Rovaniemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi: Täräntö, saapi sitä pykinkim päästä pienen krùkimaan.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
> lisää
vesijättöniitty luonto kotitalous
Ruotsi
slåtter som varit under vatten
Suomi
niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
> lisää
alfapeetti kirjakieli lainasana
Ruotsi
alfabetet
Suomi
aakkoset
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Jag tycker att stavningen är felaktig. Skall det inte vara alfapeeti?? Skriver Lars. Nja, då¨blir det alfapheeti. Svenska b är bra när det finns ett svenskt b, t ex biili. Två t för mig, men om du är säker att det är ett t för dig så lägg till din variant.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
> lisää
halskata lainasana
Ruotsi
falska, vara otät
Suomi
vuotaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: jos ne halskasit niinku pyrrykki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto falskata
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
> lisää
fyskata lainasana
Ruotsi
fuska
Suomi
pettää, huijata
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
> lisää
falskata lainasana
Ruotsi
fuska
Suomi
huijata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
> lisää
kläppimaranen lapsi ilmaus
Ruotsi
snorunge (som gör otyg)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Kläppimaraset, pahantekijät.
Esimerkki
Jos ei ole menossa pahantekhoon net tulevat sieltä, kläppimaraset.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-19
> lisää
kylänkorju ilmaus sananlasku
Ruotsi
brutal uppstädning, suput/ligist/elaking faller på sitt eget grepp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaaran kylät
Esimerkki
Mies kuoli mutta se oli vain kylän korjua. Finns varianter på samma fras längre österut
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa maan korju.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-19
> lisää
lindkreenin laakit lainasana jellivaaransuomi etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
romer
Suomi
romanit
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Vertaa vonnu, lantalainen, porstusasuomalainen, lappalainen, mustalainen etc.
Kulttuuri taustaa sanasta
I viss mån nedlåtande term om romer. Det fanns en omtalad och ofta uppskattad rom med efternamnet Lindgren som uppfattades som en ledare för flera familjer.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm Satter/Gällivare. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-19
> lisää
viha, olla vihassa ihminen
Ruotsi
hat, ilska, vara arg
Suomi
viha
Sanaluokka
adjektiivi substantiivi verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2021-11-18
> lisää
tee lainasana ruoka loru
Ruotsi
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
(ylheinen)
Esimerkki
Bertil Reinhold Isaksson: Mie olen käsittänny ette ”joka tietä” juopi niin häätyy kravia aijaa. Siis ette jos tien juopii ylös niin se ei ole ja silloon pittä kravia myöten aijaa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-18
> lisää
laulu ihminen slangi
Ruotsi
skvaller
Suomi
juoru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-18
> lisää
kylänpuhe ihminen
Ruotsi
skvaller, rykte
Suomi
juoru, huhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-18
> lisää
maine ihminen
Ruotsi
rykte, anseende
Suomi
huhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Alatornio, hyvä maine; Kainulasjärvi, Kemi
Esimerkki
Kainulasjärvi: hällä niin huono mainekki. Kemi, Kainulasjärvi: Olen mi kuullu että se maine oo jalopeurasta.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-18
> lisää