Uutisia

näppärä, näpperä itäsuomi
Ruotsi
rolig, praktisk, snabb, händig
Suomi
näppärä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi: Olis näppärä semmonel lakki. Rovaniemi: Isän näppärä piika. Kainulasjärvi: Olipas näpperä saha.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. näppärä (fr öf) näpperä, k näppärä 'kvick, snabb', näpperä ' händig, fiffig; snabb' (SKES)
Alkuperä
Hämäläinen, Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-22
petäjä ruoka puu
Ruotsi
tunn hinna under tallbark
Suomi
petäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuusihuornas, Rovaniemi, Täräntö, Vittanki, Jukkasjärvi, Kittilä
Esimerkki
Kuusihuornas1, Rovaniemi, Täräntö, Vittanki, Jukkasjärvi: Männystä otetham petäjä. Kittilä, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi. Parakka: Kalvikoiju on kuorittu keväälä mahlanaikana ku petäjä on irti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används till barkbröd. Men även ren bark används fortfarande till brödbak.
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Aejmelaeus, Tuovinen, Syrjänen, Mattila. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2026-01-22
puolasyltti lainasana ruoka
Ruotsi
lingonsylt
Suomi
puolukkahillo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-20
ketunhäntä kotitalous
Ruotsi
eldslåga ur skorsten
Suomi
tuli savupiipusta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Itäpuolen Tornionlaakso
Alkuperä
Naamakirja. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-01-19
ketunhäntä: ketunhäntä kainalosa ilmaus ihminen
Ruotsi
rävsvans? räv bakom örat
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Rovaniemi: Kulkee niin ketunhäntä kainalosa.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-19
liutti
Ruotsi
tunn skiva
Suomi
ohut siivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-18
liitinki vaate lainasana
Ruotsi
(byx-, kjol-)linning
Suomi
vyötärö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Kuolajärvi, Simo, Vittanki, Alatornio, (ylheinen), Ylitornio
Alkuperä
Airila, Häll, Aejmelaeus, Räsänen, Liljeblad, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-17
kuolemanenne hautajaiset oikea vasen näkymätön maailma
Ruotsi
dödsvarsel, varsel
Suomi
kuolemanennustus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vasen, oikea,´tarkempia tietoja CD:ssä. Om avlidens vänstra öga blir öppet förespår det kvinnas död, om höger så mans död.
Alkuperä
Paavola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-17
vasen vasen
Ruotsi
vänster
Suomi
vasen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vesisaari, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, mie annan sille vasemalta puolen jotaki (varkhoisin)
Esimerkki
Sanothiin ette vasen vasthaanottaa ja oikea ojentaa. Jos suu syhhyy, tulle vierhaita. Niin minun mamma on sanonut.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Liljeblad, IB Uusitalo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-17
kirves pohja pakkanen ilmaus
Ruotsi
smällkall köld
Suomi
paha pakkanen
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-01-16
voikuppi ruoka
Ruotsi
doppikopp
Suomi
voikuppi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Pottu dopathaan voikupissa. Olletikki veres pottu kesän aikana.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-01-13
luokasta ihminen
Ruotsi
skotta hastigt
Suomi
luoda kätevästi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Päätin ette on tärkeä luokasta lumen kartanosta. Vähän siuttimennessä lua lumen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Luokasta, syökästä, kiskasta, etc. Käytethään joissaki verbissä
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-01-11
veterinääri lainasana termi
Ruotsi
veterinär
Suomi
eläinlääkäri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-01-07
mokkari lainasana kotitalous
Ruotsi
rörmokare
Suomi
putkimies
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Mokkaria aina tartheethaan röörihommissa ja aavloppitöissä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-01-07
priimustaa lainasana
Ruotsi
klottra
Suomi
töherellä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jukkasjärvi, Kainulasjärvi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-07
kontassa ihminen
Ruotsi
ihopdragen, sammandragen
Suomi
paleluksissa, kylmästäa kankiat
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Kompelusvaara: Palelee niin ette on koparak kontassa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-07
killata ihminen lainasana
Ruotsi
skryta, berömma sig själv
Suomi
kehua, kerskailla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Vesisaari, Sodankylä, Vesisaari, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Sieppijärvi, ylheinen, Kompelusvaara.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: älä killaa. Vittanki: em mie sitä killaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Turunen, Artimo, Paloheimo, Liljeblad, Samuli Paulaharju. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-01-03
henttari kotitalous
Ruotsi
hink, ämbar
Suomi
hinkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narkaus
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa Pääläri, Peilari ja pläkki = sama merkitys.
Alkuperä
Naamakirja. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-12-31
koppelonpiste keho
Ruotsi
fräken (fräknar pl)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Aapua
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-30
raijo poronhoito
Ruotsi
renfogde
Suomi
raitio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara, Kainulasjärvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa raitio.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-12-30
raitio poronhoito
Ruotsi
renbevakare, betald renskötare
Suomi
raitio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Sodankylä, Kemi, Kuolajärvi, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa raijo.
Alkuperä
Artimo, Tiesmaa, Kena, Kaarakka, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-30
vene vene
Ruotsi
båt, roddbåt
Suomi
vene, soutuvene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Bro Niva: Vene; nuoravene. Venelaudat valmistetaan männystä veistämällä ja ne tehdään samalla jonkin verran käyriksi. Ennen kiinnittämistä silitetään laudat höyläpahasella ja loitetaan jonkin aikaa vedessä. Emäpuu (suves) tehdään tavallisesti kolmesta kappaleesta, joista äärimmäisten nimi on stamni (> tauni). Keskiuurnaan koverretaan vesikourun tapaista (kope). Liitos (lohtta) on suorakulmainen ja vahvistetaan 2-3 vaarnalla. Entiseen aikaan on vene tehty kokonaan ompelmalla. Reiät tehtiin pareittain 3-4½ & 6-10 cm päähän toisistaan jousioralla, nuora pujotettiin läpi ja lujennettiin puu- tai luuvasaralla, jolla sitten myös reikään lyötiin pieni mäntytappi (säggi). Näkyviin jääviä nuoran osia varten on puuhun veitsellä kaiverrettu ura. Ommelvälin nimi on tsheutas. Rakennettaessa kiinnitetään laudat emäpuuhun tai toisiinsa pusertimella (kläsh) ja koko emäpuu tehdään kahdessa pölkyssä oleviin loviin, kun alimmat laidat kiinnitetään. Saumat tiivistetään hetesammalella. Paahtamista ei käytetä laitojen sujuttamiseksi. Kaaret, joita on viisi, liitetään tavallisesti kahdesta kappaleesta ja ovat verraten korkeita, 8-10 cm. Emäpuu ja vatsalaudat ovat jokseenkin samassa tasossa, joten keskilaudat täytyy liittää jälkimmäisiin hyvin jyrkästi. Tästä syystä koltanveneet ovat erittäin vaapperia. Nykyäänkin [1912] monesti kiinnitetään vatsalaudat ompelemalla. Kolttalaisilla on näet tapana vedättää veneitään poroilla, usein sulaakin maata peninkulmittain järvestä toiseen, jolloin rautanaulan kannat muka katkeavat kiviä vasten hankautuessaan, kun niitä ei viitsitä painuttaa sisään. Kuitenkin ylilaita nykyään aina kiinnitetään rautanauloin. Mitä nykyisiin veneihin tulee, ovat ne täydelleen samanlaisia kuin Museoon tilauksesta valmistettu nuoravenemalli, jotavastoin entiset nuoraveneet, joita onnistuin 3-4 näkemään (tosin huonokuntoisia), olivat suorempikölisiä ja matalampi- sekä terävämpikeulaisia. Teljoja käytetään vain kokassa ja perässä, keskellä ei ole mitään katepuita. Etuhankana on tavallisesti koivukappale oksineen, takahangassa sitävastoin on tullit, joista toisen kärki muodostaa haarukan tarpoimen pitämiseksi. Veneet ovat yleensä huonossa kunnossa, sillä niitä tervataan vain harvoin.
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-29
maijonjuoksetus ruoka
Ruotsi
kalvdans? maträtt av löpt mjölk med sirap och fil
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Maijojuoksetus sitte pääliruokana, sirapilla ja piimälä juoksetethin maito.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-29
soortaa kotitalous
Ruotsi
sprida (ex gödsel på åker)
Suomi
levittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Suonen Tornionlaakso
Esimerkki
Soortaa = esim. levittää tasasesti vaikka hiekkaa jollekki alustalle tai alustaksi.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-12-28