MEÄN SANA
Ruotsi
dimma som ett lock på marken
Suomi
laaja sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: helmikuussa ku nousee kansihäkärä, pakkanen tullee.
Kulttuuri taustaa sanasta
uppkommer efter jultid
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
tunna moln som samlas
Suomi
harsopilvet kokoontuvat
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio: lientelee satheiksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käytethään välistä.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Ruotsi
tunna slöjmoln som samlas (och skingras fort)
Suomi
harsopilviä kokointuu ja hajoavat kätevästi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi; Alatornio
Esimerkki
Alatornio: lientelee satheiksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förespår regn.
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Ruotsi
vinterull som klipptes runt Mattisdagen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Rovaniemi, Kittilä, Simo, Rovaniemi, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kerävilla, kaarinanvilla östfi, matinvilla, -takku s \'vinterull\', östfi, endast i Kolari (k 5914, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Hannula, Artimo, Räsänen, Mattila, Liljeblad
Ruotsi
spyfluga som förorsakar larver
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Kainulasjärvi, toukokuussa se vasta alkaa matokärpänen matoja tuottamhan
Kulttuuri taustaa sanasta
förespår nordlig vind när de syns första gången
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad
Ruotsi
den onde, djävulen
Suomi
paholainen, piru
Paikkoja
Kieruna, Jellivaara, Tornionlaakso...
Alkuperä
Olsson, U.F. (1983). Folklore i Torne lappmark. [Kiruna]: [Förf.]..
Ruotsi
dumbom
Suomi
tyhmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Lars
Esimerkki
Lars Mäki: Täysi tonttu!
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
den fördärvlige, frestaren, jävulen, bockfot, fan, den onde? gammel erik, 12 dagar efter nutida Erik
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
tjuv
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Ullatti, Täräntö, oli varraas se toinen
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Tiesmaa
Ruotsi
mytologisk vattenorm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa merikäärme
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
petersdagen, märkesdag
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, jos on pierim päivä satheinen tullee kesälä väetön ruoka
Kulttuuri taustaa sanasta
om vädret inte blivit varmare då så blir de inte varma på hela sommaren
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
Ruotsi
avbildas, visa sig
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kompelusvaara, se niinku kangasteli emäntä vainaa?jos se sentähen kangasteli
Kulttuuri taustaa sanasta
om vålnad
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
granskog
Suomi
kuusikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: kuusi- ja koijumettä se vettää lumem päälensä.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotsi
svagt sluttande
Suomi
luiskaava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sammeli, Raisinvuono, Alatornio, ylheinen, Kemi, Kittilä.; Parakka, Kompelusvaara, Rovaniemi, Vesisaari
Esimerkki
Parakka: jos se iässä on nyrkkä (pilvi) ja länthen loiva se tullee alhalta tuuli, mutta pohjasesta jos toisin käsin menevä pilvivanthet, ku se vanttaa taivas, raitoo. Kompelusvaara: loiva maa. Rovaniemi: maa alenee loivasti. Vesisaari: loivo ja vyöräkkö.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Rapola
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
8-9 dagar före juldag, bakdagar
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Rovaniemi, Alatornio, Kemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kompelusvaara: Jos net on kokohnaan sumuset niin se tullee huono satheinen kesä. Jos alussa ja lopussa tai koko aika on kirkasta se tullee paistekkesä, Rovaniemi, Alatornio, Kemi. Kainulasjärvi: Aurinko mennee peshään 3 päivää joulun aikana.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dagar kring jul när solen står still, 9 dagar med början från Anna-dagen, börjar vid Niilo-dagen, klara bodagar skapar god skörd och sommar, oklara dagar dåligt år.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Nirvi, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-23
Ruotsi
bergfink
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Täräntö, (kun laulaa ennustaa huonoa ilmaa)
Kulttuuri taustaa sanasta
Latin Fringilla montifringilla stfi Järripeippo
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen
Ruotsi
ripa
Suomi
räydyttää, sulattaa auringon paisteessa tai ilman lämmössä rasvaksi, kalan maksoja rävvyytetään maksa-ammeessa, jolloin ne sulavat raaniksi, tästä saadaan parempi hinta, kuin jos maksat olisi tuoreina myyty, myöskin Kuran lohet räyty (pehmenivät pilalle)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kuolajärvi, metton rättäri, riekko, iltasella kun mentihin soitimahan ja oli pari miestä ja toinen sano: no eipä alam mettot laulaa, vanhempi mies sano: no eipä olev vielä rättärikään huutanu,kun se rättäri huutaa, se heti alkaa metto laulaa. se oli riekko heillä [yleensä soitimella kävijöllä] rättäri...
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Liljeblad
Ruotsi
varsel
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Mutta kirkas ilma oli hyvän vuentulon enne. Sehän oon hyvän vuen enne.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-08-06
Ruotsi
djävulen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa erkki, vittahousu, männikäinen, pirru, pöpö, tihulainen, uskonto
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
minnesmärke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
På stubbe täljdes föremål som minne. Täljt minnesmärke över stor fisk- el jaktfångst.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-14
Ruotsi
bröd
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara.; Muonio, Parakka, Alatornio, Kompelusvaara
Esimerkki
Muonio: Kuiva leipä. Parakka: Iislanin jäkälistä tullee makea leipä, lipeässä niitä jäkäliä istutett on että maan maku lähtee pois, jästileipää. Parakka: Jäkäläleipä. Alatornio: Rieska, reikäleipä, puolivahva leipä, limppu, kuumavveelimppu, pottuleipä, lompakkokakko, olkileipä. Kompelusvaara: Pakettileipää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Kompelusvaara: Talvileipä ohra, kesäleipä ruis. Vinterbröd var korn, sommarbröd av råg.
Alkuperä
Syrjänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
Ruotsi
rörligt moln
Suomi
harsopilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi: kun näkevät taivfhalla lienthen., Jukkasjärvi: pöläthän että tule huono sää ku liennet käypi eli lientää.
Alkuperä
Syrjänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Ruotsi
vintergata, himlavalv
Suomi
linnunrata
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka, jos iästä keskitaifhaale on paljas se om pälvi jouhluun asti, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kittilä, Parakka, linnurraasta räknäthään Mikkelistä jouhluun (talven lumen tulon)
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä. Föränderlig himmel vintertid.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka, Paavola, Isoniemi, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
eriksdagen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi Kemi, jos nälkäerkkinä on kylmät ilmat, sillon on lämmin kesä
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi