Eeva Tuoremaa i Karesuando berättar att när man skulle klä på den döde så kunde man lägga handen på den döde och säga: ”Älä pillaa kättäni, anna mulle lääkekäsi!”. På svenska ungefär: ”Förstör inte min hand, ge den läkekraft!”. Då kunde man få läkande krafter till sina händer och massera bort allehanda besvär.
Alkuperä
Kyyttikirja av Inga-Britt Uusitalo, Nedtecknat Lars Lampinen, Anton Raukola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Kompelusvaara, noita se on kattoja, se saattaa viinasta kattoa jos ov varras käyny, tai jos on jollaki tuntematon tauti, se kattoo onko siihen tartunhee manalaiset, Parakka, oli tämä Matin-Miina, kattoja,?se kattoi, mie paijan riisuin, se puhalteli ja tulitikula piirsi niinku karùsällissä ympäri sitä kättä, no illan siin oli tuhasen tuska?aamula ei mithän. Ei net ota palkkaa, se muuten mennee hukhan se heijän puoskiminen. mutta antaa vain saapi eikä sanoa mistä se tullee
Jumala laskee kuuman kiven pääle jos lapsi eli raavas tekkee jotakin pahhaa eli valehtellee. Lapset kattoit taivasta jos tullee kiviä-.
Kulttuuri taustaa sanasta
Talesättet kan ha kommit av att någon verkligen sett en meteorit falla och hittat den heta stenen på marken. Uttrycket förekommer över hela Tornedalen.
Kainulasjärvi, s oli (noita) taas käskeny (ruumhiita kirkon laattian alla)että mennä jokhainen omhaan leposiihaansa. Ja papit lattelit mennä, Alatornio, Kainulasjärvi, ja kuolheet valittavat jos niitä kauam pittää ettei vie hautausmaale, leposiàle
Kompelusvaara: Sillon ku (kirkon)kelloja soitethan?sillon net on manalaiset koola, sen heän ruuhmiis tykönä, Kainulasjärvi: Manalaiset kulkevat vain niinku aaltona Svappavaara: Panthiin manalaiset sem päälle (noita pani rosvoile). Kompelusvaara: Viinasta kattothaan onko siihen tarttunhee manalaiset, jos on jokin tuntematon tauti, Svappavaara: Ei se manalaiselle tartte ku pokata vain hyvä päivää, Kainulasjärvi: Manalaiset oj jokka jälkhiin kulkeva asioilla?tuovustethiin päresoitola pois arkun ympäriltä ku oli pimeä aamu. Eeläkäypä vei soittoa kantajain eessä riihheen ja sano: kaikkip pois. Mutta ei valkealla päivällä soittoa, mutta eeläkäypä. Veikko Pahajoki: Meillä sanothiin manalaisiksi mutta ylheisesti näillä tarkotethaan maahisia. Heillä oli oma elämänsä maan alla lehminheen kaikkinheen. Lehmät oli heillä kuitenki heikkotasosempia. Ihmislapsiaki haluthiin maanalle asumhaan ko piethiin parempanna. Soili Kuparinen Os Aikio: Ne teki vaihdokkaita ihmislapsen kanssa. Hauska tarina oli se kun komsiossa makasi vauvan sijasta vanha ukko. En muista mitä piti tehdä, että toivat oikean vauvan takaisin. Unto Matinlompolo: Manalaisia net olit meiläki ja ko net olit harmittomia niin met kläpit kuttuima niitä kotosasti "manuiksi"
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, underjordiskt väsen, nåjden har makt över denna och kan sätta den på tjuvar, lukar död, små varelser som man kan se och höra, Vertaa miesväki. Vertaa maahinen, sama olento. Suomen kirjakielessä ei ole sammaa kulttuuria sen takia kummitus ei vastaa manalaista.
Alkuperä
I Tuovinen, Veikko Pahajoki, Unto Matinlompolo, Soili Kuparinen Os Aikio, Feisbukki, Väylänvartisten sanakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Kainulasjärvi. Olettakos kuulheet tätä sanontaa ettei saa lukea jos on mässlinki? Mamma sanoi sen mulle ja mie olen noin 9 vuotta vanhaa ja sain mässlinkin. Mutta ku ei ollu muuta tekemistä mie luin. Ja vuen jälkhiin mulla oli silmiklasit. Onko muita tietoja? Kyläviishaus. Mässlinki on erittäin vaaralinen tauti, opin paljon myöhemin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kainulasjärvessä väitethiin ettei saa lukea kun on mässlinki koska sillon saapi kehnon näön. Piika ei tottelu ja luki kun ei olllu muutakhaan tekemistä ja näkö kehnoni.