I Puoltikasvaara fanns den största härskaren, en björn. Man kunde dock ej säga detta direkt. Björnen har haltians kraft och fick stöd av de andra gudarna.
Kittilä: Ei saa mennä methän, maahiainen suostuttaa ja viepi. Rovaniemi: Ne om maahiaistem polkuja. Stigliknande spår i skogen är gjorda av skogsrån, och på dessa fick man ej göra eld, man fick ej nattro.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sama ku manalainen. Vertaa haltia. Suomen kirjakielessä ei ole vastaavia sanoja koska koko mytolookinen mailma puuttuu kirjakielen kulttuurista.
Kompelusvaara: jos lokakuu näkkyy varsin ku se syntyy se tullee nöyrävuosi, jos se näkkyy puolikuuta nin se tullee puoli vuotta (puoli satoa), mutta jos se makkaa (ei näy) niin kauan ku se on täysi, se tullee täysi vuosi (hyvä sato). Kainulasjärvi: syys- ja lokakuussa.
Två samer bodde i Moskojärvi på varsin sida av sjön. Blev avundsjuka av fisket i sjön. Den ena mördades. Huvudskelettet hittades i Pikkusaari. Mördaren flydde till Heikkamaanvuoma, Karkumasaari. Nivan maija blev kvar och Moskojärvi som by uppkom. Alla var samer ända till vägen kom.
Alkuperä
J. Johansson, Moskojärvi. Bd 1435 1891.
Pannu muistiin Birger Winsa
Mestos Pekka bodde ensam med familj på berget Mestosvaara. Han var poet och synsk. Kunde lukta dödsvarsel och spå framtiden. Pekka blev uppmanad att inte dricka kaffe när han besökte Ruosni i Selkäjärvi och blev bjuden på dryck. Det kunde leda till döden. (Se mer i Manneraukanpalo.) Pekka hade många barn: Mestos Albe, Mestos Hermanni, Mestos Aake, Benjaami som hade sex fingrar, barnbarn t ex Tyko Lampa med flera. De äldsta barnen gick varje dag till skolan 1,5 kilometer i snö, regn och rusk. Inga gatulyktor längs skogsstigen. Huset blev ödegård under 1950-talet. Barnen blev i många fall torpare i Halme och Ruotkomaa. Mestos Pekka lär ha burit 114 kilo glasrutor på ryggen från byn Kainulasjärvi till berget, ca 1,5 kilometer. Han fick ta en paus under färden. Frans Vinsa var kontrollant. Han skulle få glasrutorna gratis om han bar bördan. Enligt kontrollanten Frans lär Pekka pruttat ofta i uppförsbackarna. Pekka fick rutorna.
Sieppijärvi: lehmäonni pilathin sanomalla: karhu lehmät syökh`ö, isännältä pää kynsikh`ö, ni tuli karhu ja söiki, siltä lehmältä pershè ikkunasta kaik repi.
Kylähullu oli ennen ja piian vieläki viisas tyhmä joka kertoi elämän viishauksia, tietämättä mistä hän sai net. Ossaa paljon metafooria ja sanaparsia. Aiemin kylähullu oli analfabeetti ja se yks syy miksi käsite on kaonu. Mutta moderniseerinkin takia on keksitty vähemin alentavia sanoja samasta asiasta. Kyllä kylähulluja näkkee kaupunkissaki, mutta ei kukhaan halua antaa niile sellaista nimitystä. Nyt on "tietheelisempiä" nimityksiä. Kylähullu on pyhä ihminen monessa kulttuurissa. Mutta ei kaikki kylähullut ole pyhiä, sanoi filosooffi Platon 2400 vuotta aikaa. Platonila ittelä oli piian epilepsi ja häntä kututhiin pyhäksi. Raamatussa kylähullu on se aito ihminen joka on yksinkertanen ja sen takia viisas. Syfisti Khayam meinas ette vain kylähullut on toela uskovaiset. Kylähullu on mitä se on ja ei ole mitä se ei ole. Muut on toisin päin. Lissää tietoja: www.meankielenforlaaki.se
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Vesisaari, Moskojärvi: on menheet kuuhun, pääsevät sinne, mutta ei tule takashiin. Se seisoo raamatussa (14 juli 1969).
Alkuperä
J. Johansson, Moskojärvi. Artimo, Hämäläinen, Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa