Tulokset

Suanto lempinimi/haukkumanimi paikannimi
Ruotsi
Junosuando
Suomi
Junosuvanto
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Näin puhuthaan Junosuanossa: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6a_junosuvanto.mp3
Kulttuuri taustaa sanasta
Officiellt Junosuanto
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Jokinmukka paikannimi
Ruotsi
Jokkmokk
Suomi
Jokkmokk
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Hakanen
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-18
Arnoldin Pottumaa paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Arnoldin Pottumaa
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Kainulasjärvi paikannimi satu näkymätön maailma
Ruotsi
by i Tärendö församling
Suomi
Kainulasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Alla naturnamn i Kainulasjärvi finns på denna digitala karta. https://ma-paikannimet.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=8db37b4b36c6492cb9778128ceb77989&fbclid=IwAR3dXw-eH7tvIp4cdpMQJTkTyUW929WK-0YIU_geTwHjsfjhu1sFjpsa9pw
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt den folkliga traditionen var den förste bosättaren en kvinna från Kainus (Överkalix, Landsjärv eller trakterna därikring), som bosatte sig vid stranden Salmijärvi. Markitta, hette hon. En same lär också ha tidigt bosatt sig på den högsta höjden vid Salmijärvi, Paloraukka. Han påstås ha gömt undan en silverskatt som möjligen misstänks ligga under byns största tall, bredvid hans bosättninng. Tallen står där fortfarande, ca 3 meter i omkrets, men silverskatten är ej återfunnen. Sannolikt en aaarearkku. Kainulasjärvi är kainulaisen järvi. Det finns massor av inspelningar av bybornas meänkieli. Ända från 1960-talet till 1987. Birger Winsa har intervjuat under 1980-talet ett tiotal bybor. Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen. Byn kallades ibland för Lilla Paris av kompelusvaarabor. Och folket kallades för tonttulaiset för att de använde den milda svordomen tontta. Voi tontta kyllä. Hjalmar Gramner berättar att byn hade 14 hus ca 1900 när han var 20 år gammal. Han var född 1879.
Alkuperä
J Josefsson, Markitta, om den första kvinnan.. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2024-03-25
Majavaniemi paikannimi eläin
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Majavaniemi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Bäver har uppenbarligen funnits tidigare. Och har numera återvänt.
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Ruumiskivi hautajaiset näkymätön maailma paikannimi
Ruotsi
Likklippa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Stor sten, klippa nedanför Mestoskoski där ett lik hittades. En drunknad person hittades vid klippan som var bomfäste under flottningen. Betyder Liksten.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-01
Jellivaara paikannimi lainasana-saame jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
Gällivare
Suomi
Jällivaara
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Tässä esimerkki jellivaaransuomea: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6b_jallivaara.mp3
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Jälkka lempinimi/haukkumanimi nimi jellivaaransuomi paikannimi
Ruotsi
Gällivare
Suomi
Jälkka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-13
Karhuukoski paikannimi
Ruotsi
Karhuukoski
Suomi
Karhuukoski
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Saivarkoski är det äldsta namnet på forsen i Jokkiinsuu. Men pga dess strida ström under vårfloden döpte Lukkarin Kalle forsen till Karhuukoski. Kalle var far till Oskar Karlsson, seppä. För mig helt obekant namn. Detta enligt Harald Lampa.
Alkuperä
Torbjörn Winsa, Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-28
Ruumistieva hautajaiset näkymätön maailma paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Ruumistieva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Esimerkki
Ruumistieva betyder Likbacken.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sommarbegravningsplats, sydväst om Kainulasjärvi. En sandkulle där man begravde när man inte kunde föra liket till kyrkogården och kunde begrava i vigd jord. Man grävde upp kistan när man kunde färdas med häst eller båt till Tärendö kyrkogård. Sommarbegravningsplatser anses vara kusliga platser, enligt mängder med uppgifter i Nattavaara. Osaliga andar var precis dem som inte fått ro. Vila i frid säger man fortfarande så att själen får ro.
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2021-11-30
Ahmasaajo paikannimi
Ruotsi
Ahmasaajo
Suomi
Ahmasaajo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2022-07-10
Kurkkionlehto paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Kurkkionlehto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-18
Isokivi eläin kotitalous paikannimi
Ruotsi
naturnamn, stor klippa
Suomi
Isokivi
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi: i Jokivaara bredvid gammal kostig.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vid Isokivi lämnades korna när man förde dem till skogen i Jokivaara. Även barnen hjälpte till och förde korna till Isokivi innan de själva gick till skolan. Korna kom sedan självmant till byn och vandrade längs vägarna som hade staket och grindar. Traditionen upphörde ca 1964-65.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-18
Kalliolaki paikannimi
Ruotsi
berg intill Vyöni
Suomi
Kalliolaki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Vyöni, Övertorneå
Alkuperä
valfrid Jakobsson, Boden. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2017-02-18
Karkusaajo paikannimi satu
Ruotsi
naturnamn i Moskojärvi
Suomi
Karkusaajo
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
En mördare, rymling fängades på denna myrholme. Därav namnet.
Alkuperä
Olov Reinfors, Moskojärvi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-17
umpisuomi etnisyys paikannimi
Ruotsi
egentliga Finland
Suomi
umpisuomi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Muokattu
2024-06-17
Joukhaisjärvi, Jouhkaisjärvi paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Jouhkaisjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-18
Kurravaara paikannimi
Ruotsi
ortsnamn i Kiruna
Suomi
Kurravaara
Sanaluokka
erisnimi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
Myllyplassi lainasana paikannimi
Ruotsi
naturnamn, Kvarnsamfälle
Suomi
Myllyplassi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tärendö
Esimerkki
Kainulasjärvi Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker, B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985 Meänkieli
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2018-08-12
Poikkimaantie paikannimi
Ruotsi
vägnamn
Suomi
Poikkimaantie
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Skrivs ned för att bevara namnet till kommande generationer. Väg mellan västra och östra delen av Satter.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-17
Tjutti lainasana-saame jellivaaransuomi paikannimi
Ruotsi
Tjautjasjaure
Suomi
Tjautjasjaure
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-17
Aivokallonautto paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Aivokallonautto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Haapalahti paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Haapalahti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainhuunväylää pitkin
Kulttuuri taustaa sanasta
Koordinater: 7455239 829407
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2022-01-16
Haltionsaari näkymätön maailma etnisyys paikannimi
Ruotsi
naturnamn i Skaulo
Suomi
Haltionsaari
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
På Haltionsaari fanns en offersten som samer smorde för att få bättre fångst. Mellan Haltionsaari och Pyhäkielinen finns en gräns som kvinnfolk ej fick passera. Guden skulle ej gilla detta. Kvinnan hade ett annat värde his guden. Fanns en offersten i Haltionsaari.Fick vara ifred ända tills Souto Olli kom med en ny religion och slog sönder guden i Haltiosaari. Följande morgon fanns det en ny gud på samma plats. Olli slog sönder den och kasta den i sjöns djupaste del och sa: Pysy sielä, met emmä tartte kahta jumalaa. Då försvann den gamla guden.
Alkuperä
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1432 1910. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-23