Kotus-blogiin tekstissä on katkelmia Tuovisen kirjeenvaihdosta Sanakirjasäätiön kanssa. Kirjeistä ei juuri käy ilmi taustatietoja kerääjästä itsestään, mutta kirjeissään Tuovinen sanailee hauskasti ja tuttavallisesti Sanakirjasäätiön johdon kanssa. Tuovinen kertoo hänen matkoista Täränössä, Kompelusvaarassa: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslainen/kirjeita_kentalta.23815.blog?fbclid=IwAR1YT7WQjCtmVyZi_eGdxmSZcpFGshohazPJjj-kOlRwStjToznv46F8xIo
Kulttuuri taustaa sanasta
Inkeri Tuovinen keräsi kymmeniä tuhansia meänkielen sanoja, jokka näkyvät tässä daattabaasissa. Asui pari kessää Kainulasjärvessä Keskitalon talossa. Tuovinen oli käsipuoli, mutta silti otti satoja hyviä valokuvia raskaalla kameralla. Anni Inkeri Tuovinen ja syntymäaika 10.8. (tai 10.9.) 1905, kuolinaika 20.8.1979. Nämä tiedot on saatu Nurmijärveltä Ojakkalan sukukirjasta; Tuovisen puoliso Kaarle Armas Tuomi oli tätä sukua. Tuovinen ja Tuomi avioituivat 1970-luvun alussa. Ei ole tiedossa, että maisterilla olisi ollut perhettä ennen tätä. Koulutukseltaan Tuovinen oli kansatieteen maisteri ja hän oli Nurmijärven Palojoella Pelto-Hemmolan tilalla muutamana kesänä yliopistoaikoina tutustumassa maaseutuun ja haastattelemassa paikallisia muutaman muun opiskelijan kanssa. Myöhemmin, sanastonkeruuaikojen jälkeen, hän työskenteli Meilahden yhteiskoulussa äidinkielen opettajana. Tuovinen siis asui Helsingissä, mutta hänellä oli 1940-luvulta alkaen kesämökki Nurmijärven Palojoella. On onnekas sattuma, että allekirjoittaneella on sukulaisia Palojoella - edellä mainitut tiedot olen saanut Palojoen kyläläisiltä sukulaisteni ansiosta! Tiettävästi Tuovinen oli maisteri jo keruuaikoinaan. Sanakirjasäätiö koulutti valmiita maistereita kenttätöihin, monivuotiseen murteenkeruuseen. Melko pitkän aikaa Tuovisen jälkeen (1960-70-luvulla) Tornionjokilaakson murresanoja keräsi Heikki Paunonen. Olen kysynyt myös Paunoselta, tiesikö hän mitään Tuovisesta, mutta välissä oli sen verran vuosikymmeniä, ettei tietoja juuri ollut. Monet vanhat informantit kuitenkin muistivat Tuovisen: hän oli erittäin pidetty henkilö siellä missä hän liikkui tai asui. Hän ei ollut vain murteiden ja sanaston tallentaja vaan osallistui paikallisten ihmisten elämään, esimerkiksi auttamalla vähävaraista lahjakasta täräntöläispoikaa oppikouluun Suomeen. Tästä pojasta tuli myöhemmin Haaparannan nimismies, kertoi Paunonen. Tuovisen ulkonäkö jää edelleen arvoitukseksi, sillä valokuvia hänestä ei ole. Hän itse oli ahkera valokuvaaja, ja keruuretkien kuvia on Kotuksessa tallessa useita kymmeniä.
Alkuperä
John A Winsa, Kainulasjärvi. Riikka Tervonen. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja. Kotimaisten kielten keskus. Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-03-25
Juomakan Iisko se vuorson tappoi joka ei ollut oma, Juomakan Iisko se vuorson tappoi joka ei ollut oma. Minun raukan se kärsiä täytyi joka oli koko soma.
ihminen
mies
musiikki
sananlasku
Ruotsi
en visa av Salomon Stålnacke Monkka
Paikkoja
Kaalasvuoma, Jukkasjärvi
Alkuperä
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Bergfors, G. (1930). Norrbotten: läsebok för skola och hem. 2. Uppsala: Lindblad. Uppgifter från folkskollärarna Axel Forsman i Nattavaara och J. FR. Halldén i Lainio..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana..
Pannu muistiin Järämä-Satter