MEÄN SANA
Kirjaudu sisään päästäksesi tälle sivulle.
×
Log in to access this page.
×
Ruotsi
svordom, förbannelse
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”pahuustako. Peräpohjol. kiroussana.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
Ruotsi
krokben, halt person
Suomi
ontuva henkilö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-04
Ruotsi
covid-19
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Allmänt i Tornedalsregionen, Jellivaara
Alkuperä
Muntliga källor.
Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2024-06-15
Ruotsi
finkänslig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakson väylänranta
Esimerkki
IB Uusitalo: Kryyskynokka oon semmonen kranttu, vettää nokkaa krythyyn ko se ei tykkää jostaki. Saattaa vain olla pikkusen kippuraki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kranttu. Laina ruottista?
Minun sisar sanoi: Oonko se aina ollunu semmonen ”kryyskynokka”.?
Alkuperä
Minun Sanat, Feisbuk.
Ruotsi
förtvining
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-29
Ruotsi
lopp, förlopp (om något flytande och om tid)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kulujänkkä
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
Ruotsi
kropp (människa, djur, insekt).
Suomi
keho
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Pappa osti koko poron kurenon.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2023-12-31
Ruotsi
käfta emot
Suomi
vastustaa, sanoa vastaan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
kurkkuttaa vasthaan = käfta emot
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-02-05
Ruotsi
tasken, könsorgan
Suomi
mulkut
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Potkasi kuulhiin = Sparkade på tasken.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-11-29
Ruotsi
skvaller, rykte, opålitligt påstående
Suomi
huhu, juoru, epäluotettava tieto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kyläpuhheita ei kannatte kuunella.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
plöjningsman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin Hannula
Ruotsi
slöfock, drönare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
slöfock, drönare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
stjäla, sno
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi1, mistä ne olit kähventäneet kaikki
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
kärv, butter
Suomi
äreä, kärttyisä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Olipa käreä mies tuoki. Ei sen kans mene porista.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kärri, äreä, käppyrä
Alkuperä
Birger Winsa, Väylänvartisten sanakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-02
Ruotsi
känna irritation, vara irriterad
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Hänen puhhet minua kärpi. Hans prat irriterade mig.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2025-04-07
Ruotsi
tålmodig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
berörbar
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kittilä, se ei ole kenekhän ihmisen käsiteltävä
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
Ruotsi
fånga
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Jyykeä, saitaa ei taita sillon käsittää
Alkuperä
Pannu muistiin Rapola
Ruotsi
förstå
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Paloheimo
Ruotsi
trädtoppsman, svag man
Suomi
latvapäänmies
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Birger Winsa: Kotona puhuthiin tyvi- ja lalvapään miehistä. Uitossaki käsite mitä ittekuki piti tehhä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tyvipäänmies.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-05-07
Ruotsi
mager person
Suomi
laiha ihminen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Onpas aika lamaka(a)kkuri.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-23
Ruotsi
tanig, mager person
Suomi
laiha ihminen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-12
Ruotsi
falla raklång
Suomi
kaatua, langeta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie lankesin seltta selälens liukhaan jään päälä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Iänpuolela. Veikko Pahajoki: Lankesi sölkisen sölälhään meilä kotona.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-05