Tulokset

rukka poronhoito vaate työ
Ruotsi
renskinnspäls
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
> lisää
ruuhminveisaja jellivaaransuomi hautajaiset näkymätön maailma musiikki työ
Ruotsi
liksångare, sjunger den döde till den andra sidan
Suomi
ruumiinveisaaja
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Kun lukkari kirkonmenoissa.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lisää
sahhaa työ jellivaaransuomi puu
Ruotsi
såga
Suomi
sahata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lisää
saulakka poronhoito lainasana-saame työ
Ruotsi
nosskydd för körrenar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”lap. saulaka = poron nenäsaivartaja.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
> lisää
silput eläin kotitalous työ
Ruotsi
söndertröskad halm
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
> lisää
skruvvirenkku lainasana jellivaaransuomi työ
Ruotsi
skruvbänk, arbetsbänk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
> lisää
släkka jellivaaransuomi työ lainasana
Ruotsi
slägga
Suomi
leka, moukari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
"Knuusa" är mer vanligt, iaf i de östra Gällivarebyarna.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
snikkari lainasana jellivaaransuomi työ
Ruotsi
snickare
Suomi
rakentaja, kirvesmies, timpuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
"Nikkari" och "snikkari" används. Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.
Muokattu
2024-06-15
> lisää
soukkajalakset työ jellivaaransuomi hevonen
Ruotsi
timmerkälke, getdoningar
Suomi
tukkikelkka
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jettuuninki
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-19
> lisää
stakka jellivaaransuomi lainasana-saame työ
Ruotsi
höstack, hövolm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Stakkajänkkä
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-08
> lisää
suutarilanka vaate työ
Ruotsi
speciell tråd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
> lisää
svierkku jellivaaransuomi puu lainasana-saame työ
Ruotsi
lekare, svirvel, trälj eller knut av vidjor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Iso Svierkkujärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-08
> lisää
svila, sviila lainasana jellivaaransuomi työ
Ruotsi
fil
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
> lisää
takku työ jellivaaransuomi
Ruotsi
brynsten
Suomi
tahko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området.
Alkuperä
Torbjön Ömalm.
> lisää
tamppauskone työ termi
Ruotsi
pistmaskin
Suomi
rinnekone
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sattajärvi
Esimerkki
Stefan Petäjävvaara: Tamppauskonhet on tamphanhet hihtotolat ja laskutörmät eilen illala!
Alkuperä
Birger Winsa.
> lisää
tekeva ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu työ
Ruotsi
flitig, händig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
> lisää
telottaa työ termi puu
Ruotsi
lägga timmer som underlag (flottningsterm)
Suomi
teloittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jos oli rantapatoja piti telottaa ette saa pois puut. Panthiin borria paosta pitkittäin väylää kohti. Net olit telat. Ja niitten päälä veethiin, rullathiin pölkyt väylhään.
Alkuperä
Birger Winsa.
> lisää
tervasranka työ metsästys puu
Ruotsi
tjärved, tjärstock
Suomi
tervastukki, -puu
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lisää
tervasvalkea työ metsästys puu
Ruotsi
tjäreld, tjärlåga
Suomi
tervastuli
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lisää
tiikaa työ jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
dika
Suomi
ojittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Täytyy tiikaa jos liian paljon vettä maassa.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-23
> lisää
tolpaninsjinööri työ lainasana
Ruotsi
gymnasieingenjör, 25-öres ingenjör
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Vanhaa
Esimerkki
Vanhaa sana. Ei käytetä ennää.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13
> lisää
trallari työ jellivaaransuomi lainasana mies
Ruotsi
rallare
Suomi
rauatienrakentaja
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Stolppa, skoulu, skruuvi. Ibland har man lagt till en extra konsonant: strappu, slangari.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lisää
tronstraakari slangi jellivaaransuomi työ ilmaus lapsi
Ruotsi
fantasiverktyg (ord med historia)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
När de vuxna skulle skulle slakta en ren eller annat boskap ville de inte att barnen skulle titta på. Då bad man dem springa till gården längst bort i byn och låna en "tronstraakari".
Muokattu
2024-06-12
> lisää
tuohitylly puu kotitalous työ
Ruotsi
näverrulle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
> lisää