MEÄN SANA
Ruotsi
jaktfest, knytkalas för jaktgubbar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Alkuperä
Muntliga källor.
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
Ruotsi
sjöfågelholk
Suomi
munapönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Munauusta saathiin munia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa uu
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-15
Ruotsi
särskild bössa (för vildren)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”isoreikäinen suusta ladattava pyssy, jolla ennen peuroja sekä karhuja ammuttiin.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
Ruotsi
spjut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
Ruotsi
brännstake, eldpåle, gevär (slang)
Suomi
pyssy
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hasse Alatalo: Prennstaka, Ruottin ylikahnuun murrela on pyssy. Ruottiks eldpåle. Siis tanko mistä tullee tuli. Sannaa on kans käytetty meänkielessä.
”Hän oli menossa jahtiin prennstaka sölässä”
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-12
Ruotsi
kniv, skogskniv
Suomi
puukko, veitsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara/Nattavaara
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-02
Ruotsi
villebråd
Suomi
riista
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Mitä pyytöelävä sitä sitten nyt pyytä.
Alkuperä
Bengt Johansson, lokal informant, Jukkasjärvi..
Ruotsi
fågelskrämma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen3, Nilivaara1
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
flake, fågelfälla
Suomi
sadin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakkasbygden
Esimerkki
Olen satimilla pyytäny lintuja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sain.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
Ruotsi
spjut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Saitijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-08
Ruotsi
sjutaggare (älg)
Suomi
seitsemänpiikkinen hirvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kilvo, Nattavaara
Esimerkki
Se kohtai isun hirven, tuommonen seittemänhaaranen sarvissa ja ampui sen.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
Ruotsi
torkade ekorrsvansar träddes på ett hållbart snöre till boor, sk. ”sieppurat”
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
Ruotsi
skott, patron
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
Ruotsi
tjärved, tjärstock
Suomi
tervastukki, -puu
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Ruotsi
tjäreld, tjärlåga
Suomi
tervastuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-27
Ruotsi
näverkåta, lavvu med näver som väggar
Suomi
tuohikota, laavu, lapinkota
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Tuohikotia on vieläki Mustajärvessä, sannoo Väinö Jatko.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lavvu
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-04-15
Ruotsi
näver som fladdrar i björkstam, torrnäver
Suomi
tuohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narken
Esimerkki
Tuulenviemä betyder vindddraget.
Kulttuuri taustaa sanasta
Elof Nordmark: Den där nävern som gungar i björken kallades tuulenviemä var alltid torr oavsett hur mycket det regnat. Lätt att tända eld med.
Alkuperä
Elof Nordmark, Narken..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-15
Ruotsi
jakt med fångstfällor (gammal omskrivning)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
Ruotsi
jaktutflykt (gammal omskrivning)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
Ruotsi
jaktstig (gammal omskrivning)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
Ruotsi
jaktväg, jaktrutt (gammal omskrivning)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30