MEÄN SANA
Ruotsi
snara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
a-formad
Alkuperä
Meän kielen sanakirja (Kenttä/Wande).
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
Ruotsi
åtla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua ord. Vertaa syöttö, panna syöttöä
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
yla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö, hukka pannee uukuttamalla
Kulttuuri taustaa sanasta
onomatopoetiskt, ljudhärmande (varg)
Ruotsi
åtelutläggning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua ord.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
kratschning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
jaga
Suomi
metsästää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sarvisavaara, Soutujärvi, Skaulo, Leipojärvi
Esimerkki
Sarvisavaara, Soutujärvi-Skaulo, Leipojärvi: Hän jahtasi.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-29
Ruotsi
spår som blir synliga, komma i dagen, skönja spår, urskilja spår
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Muonio
Esimerkki
Kittilä, onko kukkia vuottunut? Muonio, Rovaniemi, Rovaniemi, Sodankylä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Kittilä, (ylheinen), Rovaniemi, ompa tännev vuottunu poroja. Alatornio, (ylheinen), vuottuuko jälkiä? Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, Lohijärvi, Parakka, Kompelusvaara, Turtola, Muonio. Nattavaara1, Nattavaara3, Soutujärvi-Skaulo2, kyllä niitä on vuottunu tässä, Vettasjärvi2, kävin kattomassa jos niitä hirviä vuottuu, se (jälki) vuottuu hyvin kovalaki, Nattavaara1, vuohtunu - ja hakenheet kesät läpi - vuohtunu ja ei lövvä, Nattavaara1, met sanoima kurahtaa ja novvattaa, Nattavaara1, sielä vuohtui jänis
Kulttuuri taustaa sanasta
näkyä, tuntua (jäljet lumessa tai maassa)
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Anthoni, A. Ahlqvist, Tiesmaa, S. Kangosjärvi
Ruotsi
hare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi, Kuolajärvi, Arpela, (ylheinen), Karunki, jäneksen rannio; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, jänes on kortto elläin (antaa jahtimiehele pahhaa onnea)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, jänes s \'hare\' (R Jussila k 5987, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen, Tuovinen, Liljeblad, Artimo, Itkonen
Ruotsi
läger, markbädd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Vittanki.; Jukkasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Jukkasjärvi: olla loi(j)ola, vara vid lägerplatsen. Kompelusvaara: nukuima loijola, oli meilä valkeaki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Läger, bädd på bara marken, i koja, med granris/hö som underlag.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö.
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
grovkalibrigt gevär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
aika harvinainen, används bla till renslakt
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Ruotsi
fyrhjuling
Suomi
mönkijä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Ruotsi
giftåtel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, missä talvela on ketum myrkkypulla jääny
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
jaga
Suomi
metsästää, pyytää
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2016-04-07
Ruotsi
köttlåda
Suomi
lihakätkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ovanligt ord. Köttlåda i en lång stubbe som gjorts av vildrensjägare.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-27
Ruotsi
ärtbössa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Sullakhaan olekku hernepyssy
Kulttuuri taustaa sanasta
nedlåtande om småkalibriga gevär
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
stut, äggsamlingsholk, sjöfågelholk
Suomi
uu, vesilinnun pönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu.
Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin.
Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita.
Arto Baas
Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
Ruotsi
harpun med snöre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, harvinainen.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-06
Ruotsi
kikarsikte med rött sikte
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
kiikaritähtäin
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin lars lampinen
Ruotsi
älgko
Suomi
naaras hirvi, hirvinaaras, hirvilehmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
esim. Pajalan kunnassa
Kulttuuri taustaa sanasta
Haaparannala sanothaan naarasta hirveä lehmäksi eli lehmä .
Alkuperä
Hans Notsten, Pajala.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-06-02
Ruotsi
besvärja
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Parakka, Jellivaara, äijäfaari se uskoi...joka kaehti toisen saalista saattoi kortata sen toisem pyssyn että se meni korthoon?.ohrajauhoja piti panna pyssyn piiphuun suusta, ja jos oli laajaamassa se panna laajinkhiin tuohon hylshään. Jos ei jauhoja ollu se piti panna ohraleipää... (eli) viimisen eläväv verelä pestä sen pyssyn sisusta...sei saanu kirota eikä kaehtia, muuten se tuli vielä pahemaksi
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä oftast jaktredskap
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Liljeblad, Artimo
Ruotsi
björnfälla
Suomi
karhuloukku, -ansa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kemi.
Alkuperä
Pannu muistiin Sipola, Kaarakka
Muokattu
2013-05-12
Ruotsi
hare
Suomi
jänes
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuusihuornainen/Granhult
Alkuperä
Torbjörn Ömalm, Satter.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-09
Ruotsi
fyrhjuling
Suomi
mönkijä, nelipyöreinen ajoneuvo
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Fyyrjyylinki
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2020-01-06
Ruotsi
stor fälla som slår igen
Suomi
lyödä kiini
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Sipola
Muokattu
2013-05-13