Tulokset

tonka ruoka jellivaaransuomi eläin keho lainasana-saame
Ruotsi
den fettfria delen av en skinka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Tonkahuornanen
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
tuhnupieru ihminen jellivaaransuomi keho
Ruotsi
äcklig smygfis som luktar sjukt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
tukankasvu keho
Ruotsi
hårväxt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi hiustenkasvu
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
tukanlähtö keho
Ruotsi
håravfall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi hiustenlähtö
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
tukanraja keho
Ruotsi
hårfäste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kittilä, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi hiustenraja, hiusmarto
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka, Liljeblad
tävyt länsisuomi eläin keho
Ruotsi
lungor
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. vfi, tävy(t) s \'lungor (på människa eller djur)\' (Paunonen 1987:219). människa, djur
Alkuperä
Paunonen 1987:219. Pannu muistiin Lars Lampinen
unimaksa ruoka kala keho
Ruotsi
gäddlever
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Kittillä
Kulttuuri taustaa sanasta
”hauenmaksa, jonka alle Haikara oli henkensä kätkenyt (nimitys Kittilän Kelontekemästä)” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
vaikko keho
Ruotsi
öronvax
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sieppijärvi, (ylheinen), Alatornio, (ylheinen), Kompelusvaara, vaikoksi met sanoma tuota ku korvasta tullee?tulleee semmosena jauhona
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaimas ihminen näkymätön maailma keho
Ruotsi
ofrivillig ryckning i ögat
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
viitoset keho
Ruotsi
näver, händer
Sanaluokka
substantiivi monikko
Esimerkki
Rovaniemi, täytyyä näihin viitoshin tarttua
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
värähtys vesi keho
Ruotsi
darrning, skakning, vibration
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Näiks värähtyksen veessä. Tuo vain oli suuri kala joka kävi veen pinnala.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
ylähuuli keho
Ruotsi
överläpp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
äfterböördi lainasana jellivaaransuomi slangi keho
Ruotsi
efterbörd, konsekvens
Suomi
seuraus, jälkimykset
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä
Esimerkki
Tästä tulle äfterböördin.
Alkuperä
Järämälaiset. Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-07
ämnesomsättninki lainasana keho
Ruotsi
ämnesomsättning
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa