Tulokset

vinttaat jellivaaransuomi lainasana vesi
Ruotsi
vinda (vatten från brunn)
Suomi
kelata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Konsonant i slutet på verbets grundform. Fortfarande relativt vanligt i vissa Gällivarebyar.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30
> lisää
viru, viro luonto jellivaaransuomi sää
Ruotsi
storm, orkan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Virolahti
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
> lisää
voitelukivi jellivaaransuomi näkymätön maailma uskonto
Ruotsi
offersten (smordes med djurfett eller fiskblod)
Suomi
uhrinkivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Voitelukivijä fanns lite här och var i Gällivareområdet förr, bland annat i Ullatti.
Alkuperä
Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
> lisää
vookata jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
våga, tordas
Suomi
tohtia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
En mie vookaa hyppää väylhän.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30
> lisää
vuohta jellivaaransuomi
Ruotsi
år
Suomi
vuosi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
> lisää
vuonkilo poronhoito jellivaaransuomi eläin lainasana-saame
Ruotsi
2-årig vaja, renko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Vuongilojärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
> lisää
vuoskku, vuosku, vuosko kala jellivaaransuomi eläin lainasana-saame
Ruotsi
abborre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Vuoskujärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
> lisää
vuovata jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
försöka?
Suomi
yrittää?
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Esimerkki
”ja välhin se vuovasi laula…”
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-01
> lisää
väha jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
lite
Sanaluokka
adjektiivi atverbi
Paikkoja
Nattavaara
Alkuperä
Bergfors, G. (1930). Norrbotten: läsebok för skola och hem. 2. Uppsala: Lindblad. Uppgifter från folkskollärarna Axel Forsman i Nattavaara och J. FR. Halldén i Lainio.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-20
> lisää
välisa jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
mellan
Suomi
välissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Talu on siina joven ja mettan välisa.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30
> lisää
värrenä, värrena jellivaaransuomi lainasana vokaalisointu
Ruotsi
värre
Suomi
huonompi
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Oklart huruvida "värrenä" fortfarande används.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-04
> lisää
yhessa jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
tillsammans, i ett
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara
Alkuperä
Bergfors, G. (1930). Norrbotten: läsebok för skola och hem. 2. Uppsala: Lindblad. Uppgifter från folkskollärarna Axel Forsman i Nattavaara och J. FR. Halldén i Lainio.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-20
> lisää
yhtaika jellivaaransuomi
Ruotsi
samtidigt
Suomi
yhtä aikaa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30
> lisää
ymmartaa jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
förstå
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara
Alkuperä
Bergfors, G. (1930). Norrbotten: läsebok för skola och hem. 2. Uppsala: Lindblad. Uppgifter från folkskollärarna Axel Forsman i Nattavaara och J. FR. Halldén i Lainio.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-20
> lisää
äfterböördi jellivaaransuomi keho lainasana slangi
Ruotsi
efterbörd, konsekvens
Suomi
seuraus, jälkimykset
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä
Esimerkki
Tästä tulle äfterböördin.
Alkuperä
Järämälaiset. Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-07
> lisää
äija jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
gubbe, gammal man
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Vanha äija huusi meile.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30
> lisää
äla jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
sluta, gör inte (uppmaning)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
> lisää
ämma jellivaaransuomi nainen vokaalisointu
Ruotsi
gumma, gammal kvinna
Suomi
ämmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Ämma ja äija.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-28
> lisää