Kainulasjärvi, även Mannenpalo förekommer. Kainulasjärvi: lappalainen varotti Jussapekkaa samasta kohtalosta ku hänelä ittelä oli ollu että Ruosni raukka sen myrkytti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt den folkliga traditionen dog en man vid namn Manne på denna plats. Han blev förgiftad i Petäjävaara där han arbetade som dräng, fick gift i kaffet eller maten som husbonden lär ha lagt i, och på hemvägen till Pajala dog han. Därav Manne-raukan-palo.Husbonden var omtalad för denna och liknande gärningar.Man blev uppmanad att undvika och dricka kaffe hos honom.Händelsen lär enligt traditionen ha skett någon gång under 1800-talet. Anders fullständiga namn var A.Andersson-Ruosne-Labba.Sonen Anund (1819-1877) var nybyggare i Pempelijärvi. Den ökände "Ruosni" var Johan Erik Anundsson-Ruosne f. 1846. Han var son till Anund Andersson-Ruosne som i sin tur var son till ovannämnde A.A-Ruosne-Labba,Nuortikon Marjas äldre bror. Tilläggsefternamnet Ruosne lär vara samiska och betyda "den som har häftigt humör"och ska ha getts av någon präst. Rune B.Samuelsson nämner i sin bok "Nybyggare i Sameland"att ovannämnda Anund dödades i ett knivslagsmål så det hände ruskiga saker om allt detta är sant. Bror Wennström, är källan,
Alkuperä
Omtalad historia. Bror Wennström.
Pannu muistiin Birger Winsa
Kompelusvaara, Parakka: Kellohevosen suostuutethan. Se käytethän kolme kertaa kiven ympäri vastapäifhän ja joka kerrala antaa suoloja joihin on kravattu siitä kellosta vaskea ja aina panna siihen kivele ne suolat siksi aikaa.
Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kun sai maistaa oikeata lehmän maitoa tetrasta kätevästi huomas ette valheelinen lehmänmaito oli paljon rasvasempi. Mamma myi sitä rasvamaitoa koulhuun, ja mie häpesin kun se teki sitä. Ja viimen koulu alko osthaan oikeata tetramaitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tetraförpackad mjölk kom till Kainulasjärvi ca 1964. Skolan började köpa mjölk i tetra och det krävdes att mjölken är pastöriserad.
Ordet tetra är inlånat från patentet som lade grunden för företaget Tetrapak.
Eilen puhuin ittele: Tuoki osti aika ryysyn, vaikka on rahhaa. Mies osti vanhaan traktorin. Onko ryysy ylheiskieltä? Ryysy taitaa olla vanhiin merkitys vaateryysy.
Veikko Pahajoki: Muistan 70-luvula ko nuori mies sanoi töissä ette tuo traktori on ryysy. Sitä saapi pölätä. En ollu ennen kuullu ryysyä konheista käytettävän. Muistasin ette oli Kieksiäisvaarasta. Saattoi olla Jellivaaran kylistäki. Olen varmasti kuullu jälkheenki mutta ei ole jäänheet mielheen niinko ensimäinen kerta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sannolikt gällivarefinska som även förekommer i Kainulasjärvi. Jämför romu skrot.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm, Veikko Pahajoki..
Pannu muistiin Birger Winsa
Kainulasjärvi: Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes t ex i ladugård. Kans tryysy. Lån från trasa? Mikko Vaara: Tryysyjä ja traasuja. Jonku kerran pesty ja pääle ve"etty. Käytethään enempi kotijalassa ollessa jokapäiväsessä käytössä.
Juoksengi, Kainulasjärvi: Kyllä vain tässäki on koottu paljon kromua ja romua. Kromuloova oli meiläki. Pientä kromua: kruuvia, rautaa, kaikenlaista kromua.
Kulttuuri taustaa sanasta
En kromuloova kan innehålla udda skruvar och muttrar, överbliven spik, kanske en hammare som inte duger att ha i verktygslådan - smått och gott men havilisia.
Lars Mäki, Rajaseutu:
Kyllä se vanhaa traktori raakile oli resuu ! Rikkinäiset paikatutki vaatheet olit ryysyjä !Suomessa on semmonen IrvinGoodman-in hauska iskelmä lauluki Nimeeltä Ryysyranta!
Kemi, joutavia resuja.