Uutisia

roskoppi lainasana kotitalous työ slangi
Ruotsi
utsliten traktor
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Ingabritt Uusitalo: Meilä sanothaan ryysy vain vaatheista. Kulunu traktori oon roskoppi.
Alkuperä
Inga Britt Uusitalo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-19
vinkkelisaaphaat vaate lainasana
Ruotsi
filtstövlar (ryska)
Suomi
huopasaappaat
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Ryska valenki lär betyda vinkel. Vertaa filttisaaphaat.
Alkuperä
Hasse Alatalo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
ryysy jellivaaransuomi kotitalous
Ruotsi
trasig grej, utsliten maskin
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter med omnejd; Jellivaaran
Esimerkki
Eilen puhuin ittele: Tuoki osti aika ryysyn, vaikka on rahhaa. Mies osti vanhaan traktorin. Onko ryysy ylheiskieltä? Ryysy taitaa olla vanhiin merkitys vaateryysy. Veikko Pahajoki: Muistan 70-luvula ko nuori mies sanoi töissä ette tuo traktori on ryysy. Sitä saapi pölätä. En ollu ennen kuullu ryysyä konheista käytettävän. Muistasin ette oli Kieksiäisvaarasta. Saattoi olla Jellivaaran kylistäki. Olen varmasti kuullu jälkheenki mutta ei ole jäänheet mielheen niinko ensimäinen kerta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sannolikt gällivarefinska som även förekommer i Kainulasjärvi. Jämför romu skrot.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm, Veikko Pahajoki.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
potjoona sauna vaate lainasana
Ruotsi
bastuhatt
Suomi
saunahattu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Potjoona päässä on hyvä saunoa. Nytt lånord från ryskan. Wikipedia: Ushanka motsvaras av naapukka. Ryskans budenovka äger betydelsen potjoona.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förfinskning av ett ryskt ord. Potjoona är ryska röda arméns filthätta med röd stjärna. Birger Winsa kanske är den enda som använder ordet.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
ryysyt vaate lainasana
Ruotsi
smutsiga, trasiga, utslitna kläder
Suomi
ryysyt
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes t ex i ladugård. Kans tryysy. Lån från trasa? Mikko Vaara: Tryysyjä ja traasuja. Jonku kerran pesty ja pääle ve"etty. Käytethään enempi kotijalassa ollessa jokapäiväsessä käytössä.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kromu lainasana luonto
Ruotsi
skrovlig (is, mark); skrovlighet
Suomi
karhea, epätasanen
Sanaluokka
adjektiivi substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa klomo
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kromu kotitalous lainasana
Ruotsi
småskrot, överblivna småföremål
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja; Juoksengi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Juoksengi, Kainulasjärvi: Kyllä vain tässäki on koottu paljon kromua ja romua. Kromuloova oli meiläki. Pientä kromua: kruuvia, rautaa, kaikenlaista kromua.
Kulttuuri taustaa sanasta
En kromuloova kan innehålla udda skruvar och muttrar, överbliven spik, kanske en hammare som inte duger att ha i verktygslådan - smått och gott men havilisia.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
räikkä työ kotitalous
Ruotsi
trasigt, utslitet föremål
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Väylänvarsi.
Esimerkki
Viktor Brännström: Räikkä, pyöröräikkä , piiliräikkä , traktoriräikkä jne.
Alkuperä
Kaarakka, Viktor Bränsström. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
resu ihminen
Ruotsi
slarver, slarvig
Suomi
hutilos, hosuja, hutiloiva
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Oli toela resu mies.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
resu kotitalous
Ruotsi
ngt slitet, trasigt föremål
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lars, Vanhaa, Kemi
Esimerkki
Lars Mäki, Rajaseutu: Kyllä se vanhaa traktori raakile oli resuu ! Rikkinäiset paikatutki vaatheet olit ryysyjä !Suomessa on semmonen IrvinGoodman-in hauska iskelmä lauluki Nimeeltä Ryysyranta! Kemi, joutavia resuja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa resu, slarver.
Alkuperä
Kaarakka, Lars Mäki. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
filttisaapas vaate lainasana
Ruotsi
filtstövel
Suomi
huopasaappaat
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto ja vertaa vinkkelisaaphaat.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
koneryysy työ kotitalous
Ruotsi
utsliten maskin
Suomi
paljon käytetty kone, romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Vanhaa
Esimerkki
Koneryysy on vanhaa käytetty kone.
Kulttuuri taustaa sanasta
Piian jellivaaransuomea. Katto ryysy.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
romu jellivaaransuomi kotitalous
Ruotsi
skrot
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta Gällivare, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Markitta: romuja, romhet. Romut i Pajala substantiv plural.
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
elämänfilosofia lainasana
Ruotsi
livsfilosofi
Suomi
elämänfilosofia
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Ihmisten yhtheenkuuluvaisuus antaa voimaa voittaa elämän raskhaatki rasitukset se oli osa Sinun elämänfilosofiasta, sannoo poika Gunnar perheen kiitospuhheessa 1114
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
isäkset mies lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
far och son (nedl)
Suomi
isä ja poika (alent)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ibland
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
mustalaisakka (nedl) etnisyys nainen näkymätön maailma
Ruotsi
romsk spåkvinna, -gumma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä
Esimerkki
Kemi, Kittilä: käevviivet, mustalaisakat näkevät siitä tulevia asioita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mustalainen är olämpligt i tal och skrift,
Alkuperä
Liljeblad, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
haituva keho
Ruotsi
fjun, tunn ludd, nästan obefintlig, knappt märkbar
Suomi
ohut nöyhtä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Ei pojala partaa ollu vielä, vähänen aavistukselinen haituva nokan varjossa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stf. ohut nöyhtä, olematon, juuri havaittava
Alkuperä
Yliperän kielen Sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
rakata lainasana ihminen
Ruotsi
raka
Suomi
ajaa partaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stf. ajaa parta. Vertaa raakata
Alkuperä
Oiva Arvola, Yliperänkielen sanakirja, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
raakata keho länsisuomi lainasana
Ruotsi
raka
Suomi
ajaa partaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, raakata v \'raka\'; östfi ajaa partaa id (ALE 237, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
raakata, traakata lainasana
Ruotsi
dra, slita; vraka
Suomi
kantaa, viedä pois; ajaa partaa, vetämistä, kylmän vetoa, valita pois huonot
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kaseri kotitalous lainasana
Ruotsi
kastrull
Suomi
kattila
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kastrylli kotitalous lainasana
Ruotsi
kastrull
Suomi
kattila
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
juomapata kotitalous
Ruotsi
gryta; ladugårdsgryta
Suomi
kattila
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Hakanen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hautopata. Katto pata.
Alkuperä
I. Tuovinen, B, Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
virkkineula kotitalous vaate lainasana
Ruotsi
virknål
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-15