MEÄN SANA
Ruotsi
moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
aurinko loistaa, välkkyy pilvien välistä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Kompelusvaara
Esimerkki
Vesisaari, Kompelusvaara: aurinko kajostellee.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
gryning annalkas
Suomi
aamu sarastaa, koittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä,
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
hagelmoln
Suomi
pilvi joka sataa rakeita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Esimerkki
Vittanki, Kemi: raeiili eli raeäppö.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
tvåbottnad
Suomi
kakspohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dubbelbottnade sjöar finns det gott om i den samiska mytologin.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
djupgrav (vattendrag)
Suomi
syvähauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
kylig, kall
Suomi
kylmä, julma, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Arpela: ilma on kalea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Luonto
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
omsvänga, svänga om
Suomi
kääntyä, mennä toiseen suuntaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Väder
Alkuperä
Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
hal blankis el hal frusen mark, isgata
Suomi
lumeton, liukas jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, kaljama s 'blankis' (Ruoppila 1967:k 76).
Alkuperä
Paloheimo, Artimo, Liljeblad, Isoniemi, Ajemelaeus.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
mörkt litet regnmoln
Suomi
tumma pieni sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: iilin kuppa ku nousee taivhaalle nakkaa vähäv vettä.
Alkuperä
Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
hal blankis el hal frusen mark; molnfri himmel
Suomi
sileä, liukas jää; pilvetön taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Arpela, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: taivas on niinku kaljama (pilvitön). Arpela, (ylheinen), Enontekiö, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi: niin on-kaljamala ettei voi marsia, ei se sopsaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kaljamala.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
utskärs liggande grynna el ö
Suomi
merikari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Räsänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
vägyta som slitits snett lutande vägkant
Suomi
kaltossa, vinossa, kalteva
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä: sanothan kaltheksi.
Alkuperä
Itkonen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
slät klippyta
Suomi
tasanen kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
klippa, gråbergsklippa, berghäll
Suomi
kallio, -perä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vesisaari, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kompelusvaara, Kätkäsuanto
Esimerkki
Kainulasjärvi: kaivossaki se joskus vastaa silkka kallio. Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi: ei net olek ku kalliot, ei net olek kelvoliset.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
klippig
Suomi
kallioinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi: kallioista maata.
Alkuperä
Isoniemi, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kalliolohkare
luonto
Ruotsi
klippbit
Suomi
kalliolohkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionkieleke
luonto
Ruotsi
klipputsprång
Suomi
kallionkieleke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
moln ovanpå ett annat moln
Suomi
pilvi ylempänä toista pilveä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: (ylheinen) veri ihkoaa haavasta. Kittilä, Kompelusvaara: pilvet kulkevat risthiin, kahessa kerroksessa, ihopilvet ja höyryt-
Kulttuuri taustaa sanasta
Förorsakas av flera vindar.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionperä, kallio-
luonto
Ruotsi
berghäll, klippbotten
Suomi
kallionperä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: jäi se kalliomperä ku se ammutethin, mikä jäi.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionrinta
luonto
Ruotsi
klippvägg
Suomi
kallionrinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
yta, himlavalv
Suomi
taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: se on juuri itte taifvan ihu joka nekku.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
regnmoln
Suomi
sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kallioperäinen
luonto
Ruotsi
bergsaktig
Suomi
kallioperäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
regmoln som samlas och upplöses
Suomi
liikkkuvia sadepilviä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari
Esimerkki
Vesisaari, Vesisaari: taivas kovin iileilee ja pilveilee.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04