MEÄN SANA
Ruotsi
morgonrodnad, gryning
Suomi
aamusarastus, aamunkoitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
(regn)moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
sadepilvet hajoavat ja aurinko alkaa välkkyyn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki?, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
horisont
Suomi
horisontti, taivaanranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
himlavalv utan moln, blå himmel
Suomi
pilvitön taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi: Täräntö, näkkyy ihotaivas pilvirraosta.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
moln som spricker upp under regn
Suomi
pilvet jotka hajoavat sateen aikana
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Inari, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Kompelusvaara: kum pilvev vierestä aukasee ja näkkyy vanha taivas, nin se kajostaa, se tullee sae.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
handelsman
Suomi
kauppias
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana ruottista?
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
aurinko loistaa, välkkyy pilvien välistä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Kompelusvaara
Esimerkki
Vesisaari, Kompelusvaara: aurinko kajostellee.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
gryning annalkas
Suomi
aamu sarastaa, koittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä,
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
hagelmoln
Suomi
pilvi joka sataa rakeita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Esimerkki
Vittanki, Kemi: raeiili eli raeäppö.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
tvåbottnad
Suomi
kakspohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dubbelbottnade sjöar finns det gott om i den samiska mytologin.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
djupgrav (vattendrag)
Suomi
syvähauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
kylig, kall
Suomi
kylmä, julma, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Arpela: ilma on kalea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Luonto
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
omsvänga, svänga om
Suomi
kääntyä, mennä toiseen suuntaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Väder
Alkuperä
Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
hal blankis el hal frusen mark, isgata
Suomi
lumeton, liukas jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, kaljama s 'blankis' (Ruoppila 1967:k 76).
Alkuperä
Paloheimo, Artimo, Liljeblad, Isoniemi, Ajemelaeus.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
mörkt litet regnmoln
Suomi
tumma pieni sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: iilin kuppa ku nousee taivhaalle nakkaa vähäv vettä.
Alkuperä
Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
hal blankis el hal frusen mark; molnfri himmel
Suomi
sileä, liukas jää; pilvetön taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Arpela, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: taivas on niinku kaljama (pilvitön). Arpela, (ylheinen), Enontekiö, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi: niin on-kaljamala ettei voi marsia, ei se sopsaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kaljamala.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
utskärs liggande grynna el ö
Suomi
merikari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Räsänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
vägyta som slitits snett lutande vägkant
Suomi
kaltossa, vinossa, kalteva
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä: sanothan kaltheksi.
Alkuperä
Itkonen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
slät klippyta
Suomi
tasanen kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
klippa, gråbergsklippa, berghäll
Suomi
kallio, -perä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vesisaari, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kompelusvaara, Kätkäsuanto
Esimerkki
Kainulasjärvi: kaivossaki se joskus vastaa silkka kallio. Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi: ei net olek ku kalliot, ei net olek kelvoliset.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
klippig
Suomi
kallioinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi: kallioista maata.
Alkuperä
Isoniemi, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kalliolohkare
luonto
Ruotsi
klippbit
Suomi
kalliolohkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionkieleke
luonto
Ruotsi
klipputsprång
Suomi
kallionkieleke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
moln ovanpå ett annat moln
Suomi
pilvi ylempänä toista pilveä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: (ylheinen) veri ihkoaa haavasta. Kittilä, Kompelusvaara: pilvet kulkevat risthiin, kahessa kerroksessa, ihopilvet ja höyryt-
Kulttuuri taustaa sanasta
Förorsakas av flera vindar.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05