Uutisia

kallionperä, kallio- luonto
Ruotsi
berghäll, klippbotten
Suomi
kallionperä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: jäi se kalliomperä ku se ammutethin, mikä jäi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
> lisää
kallionrinta luonto
Ruotsi
klippvägg
Suomi
kallionrinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
> lisää
ihu luonto
Ruotsi
yta, himlavalv
Suomi
taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: se on juuri itte taifvan ihu joka nekku.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
ihopilvi näkymätön maailma luonto vesi sää
Ruotsi
regnmoln
Suomi
sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kallioperäinen luonto
Ruotsi
bergsaktig
Suomi
kallioperäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
iileilä luonto näkymätön maailma
Ruotsi
regmoln som samlas och upplöses
Suomi
liikkkuvia sadepilviä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari
Esimerkki
Vesisaari, Vesisaari: taivas kovin iileilee ja pilveilee.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kallioperänen luonto
Ruotsi
klippaktig, berghällsaktig
Suomi
kallioperänen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kalliopohjanen luonto
Ruotsi
klippbottnad
Suomi
kalliopohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kallioseinä luonto
Ruotsi
klippvägg
Suomi
kallioseinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
ihopilvi näkymätön maailma luonto
Ruotsi
moln som förespår bättre väder
Suomi
paremman sään pilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ihopilvet on niin kiini ilmassa, ja net jonot on kaunhiin ilman eelä. Kompelusvaara: ei se tule nyp pakkanen se kasvattaa niin ihopilviä länneltä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
ihomettä luonto puu
Ruotsi
skog med mängder av småträd
Suomi
metsä missä on paljon pientä puuta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kalloluut luonto vesi
Ruotsi
smältande, söndervittrande isflak på strand efter islossning
Suomi
rannala sulaava jääpalanen
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: neh kalloluut jäävä nin se tullee sitte uusi vesi vielä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
höyrypilvi luonto
Ruotsi
ångmoln
Suomi
höyrypilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kalma luonto sää
Ruotsi
kall, kulen
Suomi
kylmä, julma, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: tuossa oli menneenä yönä melko kalma ilma.
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
iilenpussi luonto sää
Ruotsi
åskmoln
Suomi
ukkospilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
huure luonto lumi
Ruotsi
rimfrost, froströk
Suomi
kuura, huure, härmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans huurre
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kalpia luonto sää
Ruotsi
kall, kulen
Suomi
kylmä, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
väder
Alkuperä
Paloheimo, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kalsea luonto
Ruotsi
kulen, ruggig, kylig, kall
Suomi
viileä, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vesisaari, Rovaniemi, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi
Esimerkki
Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi: kalsea ilma.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kaltheella lainasana luonto
Ruotsi
på sned, i lutande ställning, på kanten av ngt
Suomi
vinossa, alaviistossa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kompelusvaara: tien kaltheella.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kaltioinen luonto vesi
Ruotsi
kallkällerik
Suomi
lähderikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
hurstimettä luonto puu
Ruotsi
liten, dåligt växande skog, impediment
Suomi
huonokasvava metsä, hylkymaa, joutomaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
> lisää
nukulainen ruoka kasvi
Ruotsi
hampdån, dån, Galeopsis; (röd)plister, Lamium
Suomi
kirjopillike; valko, -punapeippi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Jellivaara, Kompelusvaara,; Parakka
Esimerkki
Parakka: nukulaisessa vain sitä tyveä purhan
Kulttuuri taustaa sanasta
Vars stam man äter. Möjligen felskrivning och borde vara nässla. Nokkonen på finska.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
äitipuolenkukka kasvi
Ruotsi
styvmorsviol, viola tricolor
Suomi
keto-orvokki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kalttipuoi lainasana luonto
Ruotsi
snedplats
Suomi
vinopuoli
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Laskit tyhmästi lauttala kalttipuoile Menit liian kaukaa selkää kosken 670
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää