Uutisia

kesänteko luonto slangi
Ruotsi
sommars ankomst
Suomi
kesänteko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se on ruttoa kesäntekoa nyt.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kesäntulo luonto
Ruotsi
sommars ankomst
Suomi
kesän tulo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se on ollu-hiasta kesäntuloa tämä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aita luonto kotitalous itäsuomi
Ruotsi
ingärdat område
Suomi
aitaus
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kesäpaiste luonto
Ruotsi
sommarhetta
Suomi
helle, helle-, lämpöaalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kesäpäivä luonto sää
Ruotsi
sommardag
Suomi
kesäpäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kesäsija kotitalous luonto
Ruotsi
fäbodsmark
Suomi
kesäinen laidunmaa, kenttämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä
Alkuperä
Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kesäsin luonto
Ruotsi
under sommaren, sommartid
Suomi
kesäisin
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Täräntö: kesäsin täälä mettäkylässä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aikusin luonto
Ruotsi
tidigt på morgonen
Suomi
aamuvarhainen, aikaisin
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. aikaisin aamulla, stfi. aikaisin. Kans , aikusten
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kesäsyvän, kesäsyän luonto
Ruotsi
högsommar
Suomi
kesäsydän
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara: ei se kesäsyvämmel sitä tehekhä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Hämäläinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kesätie luonto
Ruotsi
sommarväg
Suomi
kesätie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Rovaniemi, Kainulasjärvi: kesätie maita myön, missä jo pääsee.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kesävilu luonto sää
Ruotsi
sommarfrost (t ex 1863)
Suomi
kesäpakkanen, -kylmä, -halla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Vesisaari, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, Harvinainen, Alatornio
Esimerkki
Kittilä, Vesisaari, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, (harvinainen), Alatornio, Kompelusvaara: Täränössäki on kesävilu pannuk kaalet.
Alkuperä
I. Tuovinen, Nirvi, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aihkimettä luonto puu
Ruotsi
gammal tallskog
Suomi
vanha mäntymetsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonionlaakso
Alkuperä
Muoniolainen mies. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keto luonto länsisuomi
Ruotsi
torr gräsbevuxen mark, torr strandäng, gräsbevuxen mark på ö
Suomi
kuiva vainio, rantavainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Täräntö, Arpela
Esimerkki
Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Täräntö, Arpela, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: jolla vainiola keto on nin kyllä sen saattaa kyntääkki ja sonnittaa ja tehhäk karkeaksi, saroiksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, keto s 'gräsmark' (J Aarni k 1912, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
ketomaa kotitalous luonto
Ruotsi
röjd skogsmark med gräsväxtlighet
Suomi
raivattu metsäalue missä kasvaa heinää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: ennenhän s-oli juuri huonheittel lähelek ketomaana.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
ketoniitty kotitalous luonto
Ruotsi
torr gräsbevuxen mark; torr strandäng, gräsbevuxen mark på ö
Suomi
kuiva rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kevakuu luonto vokaalisointu
Ruotsi
vårmånad, mars, april, maj
Suomi
kevätkuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Naavuono: kevakuusta.
Kulttuuri taustaa sanasta
ingen vokalharmoni
Alkuperä
Valonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aho kotitalous luonto
Ruotsi
sved
Suomi
huhta, halme, aho
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kevhälinen luonto
Ruotsi
vårlig
Suomi
kevällinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kevväilä luonto
Ruotsi
på våren
Suomi
keväällä
Sanaluokka
atverbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans keyväilä
Alkuperä
Lars Lampinen. Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Meän kielen sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kevä, kevät luonto
Ruotsi
vår
Suomi
kevät
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keväkesä luonto
Ruotsi
vårsommar, försommar
Suomi
kevätkesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä
Alkuperä
Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kevämyrsky luonto sää
Ruotsi
vårstorm
Suomi
kevätmyrsky
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
lapsioikeus kirjakieli lapsi uskonto
Ruotsi
barns rättighet
Suomi
lasten oikeus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Kirjakieli, raamattu.
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
latina kirjakieli
Ruotsi
bokstavering, skrivstil där varje bokstav är enskilt
Suomi
radioaakkostyyli (vastakohta kaunokirjoitus)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: äitivainaki se kirjoitti latinaa, ku se preivin kirjotti Niilivaahraan, erinänsä joka puustavi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa puukkotyyli.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03