Uutisia

kuplia itäsuomi luonto lainasana vesi
Ruotsi
bubbla (vatten)
Suomi
kuplia, porista, poreilla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä: vesi kupli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, kuplia v 'vattenbubblor som uppstår vid regn, kokning'; endast fi Karunki (SMSA).
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kuppula luonto
Ruotsi
kulle, höjd
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Aejmelaeus, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kura luonto
Ruotsi
lera, smuts
Suomi
rapa, lika, kura, loka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi
Alkuperä
Artimo, Liljeblad, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kurastaa lainasana-saame luonto
Ruotsi
falla (stjärna)
Suomi
pudota (tähti)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö: tähti kurasti, sano lappalainen.
Alkuperä
Tiesmaa, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
lakki luonto sää
Ruotsi
plattmoln, mössmoln
Suomi
litteäpilvi, hattupilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kurhaus luonto
Ruotsi
litet fall i fors
Suomi
pieni putous
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi: koskesa isoja kurhauksia.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kurjenkarkea kotitalous luonto
Ruotsi
äng som vanligen inte brukas
Suomi
viljelemätön pelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
kurkkio luonto vesi
Ruotsi
farbar strid fors under högvatten
Suomi
venekoski nousuveden aikana
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Raisinvuono, Rovaniemi, Vittanki, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Enontekiö, Ylitornio, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Raisinvuono, Rovaniemi, Vittanki, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Enontekiö, (ylheinen), Ylitornio, Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara: ei niitä pääse kaikkia kurkkioita, rauhea koski.
Kulttuuri taustaa sanasta
nimi, kort och brant, stenig och strid fors i avsmalnande plats
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Aejmelaeus, Artimo, Liljeblad, Rapola, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kurkkio luonto vesi
Ruotsi
mindre fall, stenig, trång, svår fors
Suomi
ahdas, vaikea koski, pieni putous
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stf. kapeikko joessa ja koski; putos
Alkuperä
Lars Lampinen, Meänkielen sanakirja, Yliperän sanakirja- Arvola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kuroa vesi luonto itäsuomi
Ruotsi
frysa till is; torka
Suomi
jäätyä; kuivaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, kuroa v 'frysa till is; torka'; endast i fi Ylit (H Tyyni k 4729, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
lammi vesi luonto
Ruotsi
vattenöga i myr, tjärn, göl
Suomi
suosilmäke, pieni lampi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Alatornio, Kätkäsuanto, ylheinen, Kompelusvaara, Parakka.; Parakka
Esimerkki
Parakka: pehmeät lammet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa laanisko, jorpakko, rapakko.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Häll, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kursu lainasana-saame luonto
Ruotsi
liten rännil, liten bäck
Suomi
pieni puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kursu luonto
Ruotsi
ravin, liten dal
Suomi
kuilu, rotko
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kursunen luonto
Ruotsi
ravinterräng
Suomi
kuilu, rotko
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kylmänluontonen luonto sää
Ruotsi
kallaktig, kulen gråkall (väder)
Suomi
viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
lanssi puu luonto termi
Ruotsi
vinteravlägg vid flottningsled
Suomi
uidon talvipuutavaranlanssi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa plassi.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kuru luonto vesi
Ruotsi
bäckfåra
Suomi
pieni oja alanko maassa; vesistön syvä vako, uurre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen), Vekaraniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bäck som utgår från ett låglänt och blött område; djupfåra i vattendrag.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kuru luonto
Ruotsi
fjällravin
Suomi
tunturirotko
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Lapin sanoja, 2006. Ord ur finsk nätsida. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kusema luonto
Ruotsi
sluttning där det rinner vatten
Suomi
myötäle, rinne missä on juokseva vesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
lakso luonto
Ruotsi
liten torr el fuktig sänka
Suomi
laakso, kuilu, alanko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: Lakson koulula.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kutusavi luonto
Ruotsi
seg lera
Suomi
savi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koirasavi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kuu luonto näkymätön maailma uskonto
Ruotsi
måne
Suomi
kuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Vesisaari, Moskojärvi
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Vesisaari, Moskojärvi: on menheet kuuhun, pääsevät sinne, mutta ei tule takashiin. Se seisoo raamatussa (14 juli 1969).
Alkuperä
J. Johansson, Moskojärvi. Artimo, Hämäläinen, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kuu mitta luonto
Ruotsi
månad
Suomi
kuukausi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Vesisaari, Kemi
Alkuperä
Artimo, Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kuuhainen itäsuomi luonto
Ruotsi
skugga; avbild
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Parakka, Arpela, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Parakka, Arpela, Kompelusvaara: alot kattomhan kuuhaisia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kalve, östfinska kuuhainen s 'spec skugga, avbild' (S Nieminen k 3917, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28