Uutisia

kuloniitty kotitalous luonto
Ruotsi
slåtter med oslagen fjolårshö
Suomi
kulottunut niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuloton kotitalous luonto
Ruotsi
slåtter som ej varit i träda
Suomi
niitty joka ei ole ollut kesantossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulottaa kotitalous luonto
Ruotsi
torka hö
Suomi
kuivattaa heinää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara, Purnu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelse: flotta fräken?
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulotus luonto
Ruotsi
svedjebränning av slåtter
Suomi
niittypoltto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Joka vuosi met kulotimma sen niityn.
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. keväällä heti lumen sulattua, kirren aikana suoritettava kuloheinän poltto efter snösmältning
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulovalkea luonto
Ruotsi
löpeld
Suomi
kulovalkea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Erkheikki
Kulttuuri taustaa sanasta
Okontrollerad eldsvåda (t ex på äng).
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
lajunmaa poronhoito luonto
Ruotsi
betesmark
Suomi
laidunmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulutusjoki luonto vesi
Ruotsi
flottningsbäck
Suomi
uittopuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulutuspaikka työ luonto
Ruotsi
flottningsställe
Suomi
uittopaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulutussija työ luonto
Ruotsi
plats för flottningsarbete
Suomi
uittopaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulutusväylä luonto vesi
Ruotsi
flottningsälv
Suomi
uittojoki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulvakkolauha luonto
Ruotsi
lugn efterbrunstperiod
Suomi
rauhanaika kiiman jälkeen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stf. rykimän jälkeinen lauha. Vertaa pyhämiesten suvi
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kummitella luonto
Ruotsi
lysa på särskilt sätt
Suomi
loistaa erikoisella tavalla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: (valokehä) kummittellee aurinkosa, ja vieläpä kuusaki.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kummunkenkä luonto
Ruotsi
finfördelad ljus sand, timglassand
Suomi
hieno hiekka, tiimalasihiekka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
lamuvesi luonto vesi
Ruotsi
högvatten, regnvatten i sänka
Suomi
nousuvesi, sadevesi alankossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kumpu luonto
Ruotsi
upphöjning på begravningsplats
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kumpu luonto
Ruotsi
liten kulle, upphöjning
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Sodankylä, Kittilä, Vesisaari,
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Liljeblad, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kumpula luonto
Ruotsi
liten kulle, upphöjning
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Erkheikki, Kittilä, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kumpulainen luonto
Ruotsi
ojämn, gropig mark
Suomi
rosoinen, epätasainen, karhea maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuntta luonto kasvi
Ruotsi
myrtorv, tjock torv, tjock mossa
Suomi
turve, paksu sammal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Inari
Esimerkki
Kemijärvi, Kemijärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Inari: kuntta syttyy palamhàn.
Alkuperä
Kena, Itkonen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuohukivi luonto vesi
Ruotsi
sten i fors som skapar vattenskum
Suomi
kuohukivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuohukko luonto
Ruotsi
myr med tät mossa
Suomi
sammaltiheä suo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuokkamaa luonto
Ruotsi
åker som bearbetats eller skapats genom röjning och grävning
Suomi
kuokkamaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Sodankylä, Rovaniemi
Esimerkki
Kainulasjärvi, Sodankylä, Rovaniemi: kuokkamaalta pääsi valkia methän.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuolheus: kuolheuksisa luonto
Ruotsi
i djupaste svinkyla
Suomi
pahin pakkanen: pakkasessa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi: mittarit olit kuolheuksisa aivan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Djupt nersjunken, mycket låg, svinkallt (kvicksilver i termometer)
Alkuperä
Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuolpuna lainasana-saame luonto
Ruotsi
mossig, fuktig hedrand
Suomi
sammalkostea kangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
stenfri hedrand mellan sluttning, bäck och högre terräng; mossig, fuktig hed
Alkuperä
Itkonen, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää