Uutisia

lientellä luonto näkymätön maailma
Ruotsi
tunna slöjmoln som samlas (och skingras fort)
Suomi
harsopilviä kokointuu ja hajoavat kätevästi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi; Alatornio
Esimerkki
Alatornio: lientelee satheiksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förespår regn.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lienteä luonto sää
Ruotsi
svag, mild (vind)
Suomi
lempeä, mieto, vaisu, leuto, lievä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lientää luonto
Ruotsi
rodna
Suomi
punastua, punehtua, punertua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nikkala
Kulttuuri taustaa sanasta
Himlen rodnar
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lientää näkymätön maailma luonto itäsuomi
Ruotsi
bli hastigt molnigt som blir allt tjockare och täcker hela skyn, och regn följer ofta
Suomi
vahvasti pilventyä ja alkaa sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi; Kittilä, Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, Vittanki, Vesisaari
Esimerkki
Kittilä: se lientää, saet tullee Enontekiö. Ylitornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Jukkasjärvi, Vittanki: taivas lientää. Vesisaari: taivas lientää saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, lientää v 'bli molningt' (P Silvola k 2936, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Sipola, Isoniemi, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lientää luonto sää
Ruotsi
mildra, bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
liepeentyä luonto sää
Ruotsi
bli mildare, försvagas
Suomi
heikentyä, vähentyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki: tuuli liepeentyy.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: sekin oli liepeentynny jo hyvin (tyär).
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lannanmaa etnisyys luonto
Ruotsi
land söder om sameland, övriga Finland
Suomi
maanviljellysalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
laskuttaa vesi slangi luonto sää
Ruotsi
låta släppa, falla, regna
Suomi
laskettaa; sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ei ylheinen.
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liepyä luonto sää
Ruotsi
bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vähän aikaa sitte nin se liepy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liete luonto itäsuomi
Ruotsi
jordlager, fin sand, lera, på strand av vårflod,sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kemi, Arpela, Sieppijärvi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi,. Sodankylä, Kemi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kittilä: veen kulettama liete.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, liete s 'lera som vattenström har transporterat'; endast i fi Karunki (R-L Jutila k 3040, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Räsänen, Kaarakka, Kena, Sipola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
peräseinä hautajaiset rakennus ilmaus
Ruotsi
bakre vägg i pörte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela Arpela, (ylheinen), Rovaniemi, Kemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kun äiti kuolee peräseinä mennee talosta. Talesätt: När moderna dör förlorar man husets gavelvägg. Det drar kalla vindar genom huset.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
mie ihminen itäsuomi
Ruotsi
jag
Suomi
minä
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Men används inte längre i ryska Karelen.
Alkuperä
Artimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
Pränni paikannimi
Ruotsi
Bränna, Överkalix centralort
Suomi
Bränna
Sanaluokka
erisnimi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lietemaa luonto
Ruotsi
mark som skapas av flodslam, sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
mettäpalo luonto
Ruotsi
skogsbrand
Suomi
metsäpalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
laskuväylä luonto vesi
Ruotsi
farled i fors
Suomi
laskuväylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Kemi, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa joutoväylä.
Alkuperä
Häll, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lietheinen luonto
Ruotsi
näringsrik (av vårflod)
Suomi
ravitseva, rehevä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lieto luonto
Ruotsi
blöt, lös (mark)
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liettyä luonto
Ruotsi
vårflod som för jord och lera över strand, strandäng
Suomi
lietyä, lokautua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Kemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, (ylheinen): maa liettyy. Kompelusvaara: kaivom pohja liettyy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vatten som sköljer med sig lera och jord som lägger sig vidstrand. Vårflod som gödslar åker med näringsrikt vatten
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka, Paloheimo, Sipola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liettyä luonto
Ruotsi
sjunka ner i mark, fastna i mark
Suomi
upota, vajota, laskeutua
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kemi, Kittilä: puu on liettyny.
Alkuperä
Isoniemi, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liettää luonto
Ruotsi
urgräva, gröpa
Suomi
kovertaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: sae liettää maan. Kompelusvaara: joki on julma liettähmään - (ottaa rantaäyräistä suviliejua).
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lievikko luonto
Ruotsi
nedfallna ruttnande stockar i mark
Suomi
laho, mätä maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
utu luonto sää
Ruotsi
duggregn under dimma
Suomi
tihkussade, sadesumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lievä luonto sää
Ruotsi
mild, ljum, varm
Suomi
mieto, haalea, laimea, lempeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto: kesä on lievä.; Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto, syyspuoli kessää on lievä ja kaunis
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää