MEÄN SANA
Ruotsi
extra markbit avskild från övriga ägor
Suomi
lisämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
glatt, halkigt spår, hal sluttning
Suomi
liukas tie, myötäle, jälki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara: tuossa (tien)syrjässä on semmonen liipeys, lyöpi sen umpisheen. Kompelusvaara: liipeys on se kun vaara on kaltto niin ettei siitä pääse ylle, se on liipeämistä
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
regnbåge
Suomi
sateenkaari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen); Kittilä
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
slemma, bli lerig, mögla (hö i vatten)
Suomi
limaantua, savintua, homehtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
tunt humuslager efter vårflod el regn
Suomi
lieju, liete
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
normalt vattenstånd
Suomi
vedenpinnan normaali korkeus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Anders Koski , kvarlämnade skrifter, Nikkala.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
slam i vårflod, på strand
Suomi
lieju, liete, lima
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lika taas on kovempaa, niinku mullansorttista maata., Tornionlaakso, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (aika ylheinen), Sieppijärvi, Kompelusvaara, liat taas on kuivan aikana ylhäälä
Kulttuuri taustaa sanasta
Strand som inte får växtlighet pga att den ofta spolas av vatten, översvämmad under våren.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
strandäng, växande holme
Suomi
rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
sned, lutande, sluttande
Suomi
myötäle, vino, alaspäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kittilä, Inari, Rovaniemi, Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi, Kemi.; Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä: pelto ov viltto. Rovaniemi: vilttoranta.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Om väg, strandbrink etc.
Alkuperä
Leino, Nuolivaara, Paloheimo, Hämäläinen, Isoniemi, Syrjänen, Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
gungflyaktig hömyr
Suomi
hete, hetteikkö, suo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
slammig lerplats
Suomi
savipaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
närmiljö
Suomi
likiseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara: ei sit ole nähty tässä likiseuvula.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
närbygd
Suomi
lähiseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
rågång, linje
Suomi
raja, linja, rajaviiva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pempelijärvi; Rovaniemi, Sieppijärvi, Arpela, Enontekiö, Alatornio, Simo
Esimerkki
Rovaniemi, Sieppijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen) Alatornio, Simo, Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
Ofta en stor bred rågång, t ex kommungränsen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
slemmig, algig
Suomi
limanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Ei ylheinen
Alkuperä
Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
förslemmas, bli algig
Suomi
limaantua, leväintyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Alkuperä
Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
jordklimp, klimp
Suomi
kokkare, myky
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Mäntyvaara
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
flatsten
Suomi
litteäkivi
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, limsiö s 'flat sten'; västfi 'flinta, eldsten, kvartssten m fl' (E Talvila k 3009, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
rågång, linje
Suomi
raja, linja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Alatornio, Ylitornio, Pitkin
Esimerkki
Kemi, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Alatornio, Ylitornio, (ylheinen), Alatornio: ku vain mennee linjaa pitkin.
Alkuperä
Häll, Tapainen, Kaarakka, Kena..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
stenröse i bergssida
Suomi
kiviraunio mäenrinteessä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto: linkka on kivijuolu vaarain kyljissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa penkkä
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
fall, vattenfall
Suomi
vesiputous, putous
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruija, Kittilä, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Pajala
Esimerkki
Ruija, Kittilä, Kittilä, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Pajala: ei pystölinkka (vaan) pitkä nouseva linkka.
Alkuperä
I. Tuovinen, Anthoni, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
stupkant, stup, tvärbrant
Suomi
jyrkkä rinne, kallioseinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Enontekiö
Esimerkki
Alatornio, (ylheinen), Alatornio, (ylheinen). Enontekiö, (ylheinen): pahtalinkka, törmälinkka.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
fallrik
Suomi
putousrikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä: linkkanen vesi.
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
smal stig (omskrivning)
Suomi
kapea polku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22