MEÄN SANA
Ruotsi
vintergata, himlavalv
Suomi
linnunrata
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka, jos iästä keskitaifhaale on paljas se om pälvi jouhluun asti, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kittilä, Parakka, linnurraasta räknäthään Mikkelistä jouhluun (talven lumen tulon)
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä. Föränderlig himmel vintertid.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka, Paavola, Isoniemi, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
fågelväg, kortaste väg
Suomi
linnuntie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Täräntö: linnuntietä niinku liljaa myön. Kompelusvaara: suoriks linnuntietä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
oplöjd åkerremsa (lekf)
Suomi
auraamaton peltoalue (leik)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pieluspää.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
slem, alg i vatten
Suomi
lima, levä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ei ylheinen).
Esimerkki
Slem, alg, på sjö, el älvbotten som fastnat på andra växter.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
lersmörja
Suomi
kura
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
mild
Suomi
mieto, lempeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen.
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
frusen, hal höstväg
Suomi
jäätynyt, liukas syystie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Onkohän se oikein?
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liuota, liuvota
luonto
Ruotsi
halka
Suomi
liukua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: liukosit jalat ja lankes siihen.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
solrök, dis, dimma
Suomi
lämpimän savu, auer
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans sauvu.
Alkuperä
Virpi Ala-, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
liten flatsten
Suomi
litteäkivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Hämäläinen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
sista tiden under höbärgning
Suomi
loppuheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
vattenpöl
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
slå till, drämma till (om kyla)
Suomi
iskeä, hakata
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kittilä: pakkanen losahutti potun kaalen.
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
slask
Suomi
loska
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: tuommoset kengät panhan tämmöselä loskula.
Alkuperä
Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
spricka, skrev i sten
Suomi
halkein
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Aejmelaeus.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
stenig och ojämn terräng
Suomi
louhikko, kivinen, tasaton maasto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
nordväst (om vind)
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, luotheelta taas, luettuuli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: tuuli on luotheela. Kompelusvaara: tuo länsipohja joka meän puhheessa vain on lue.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
nordvästlig vind
Suomi
luodepohjanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
nordvästvind
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: luettuuli on pouiksi.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
nordvästlig vind
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
vasstrand, myrslåtter med vass
Suomi
rantaruokoniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Alkuperä
Häll, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
vattensjukt område med vassväxtlighet; vassansamling
Suomi
ruovikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
mjuk, fuktig strandäng, myrstrand som översvämmas under vårar
Suomi
järviruokoranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Rovaniemi, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hyöty
Alkuperä
Häll, Artimo, Sipola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
strand med vassväxtlighet
Suomi
ruokomaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: mutta luhtamaa se on aivan sileä.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21