Uutisia

loma-aika kotitalous
Ruotsi
lovtid
Suomi
loma-aika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2013-05-08
> lisää
loma luonto
Ruotsi
grop, grav
Suomi
kuoppa; hauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemijärvi, Kemi.
Alkuperä
Pannu muistiin Meriläinen, Kaarakka
Muokattu
2013-05-08
> lisää
loma ihminen
Ruotsi
grupp
Suomi
ryhmä; lauma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: iso loma koiria. Kompelusvaara: met lähemä oikein lomassa tästä, jos nes Suomem papit tuleva. .
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
> lisää
loma eläin poronhoito
Ruotsi
liten renflock, hundflock
Suomi
pieni poronlauma, koiran-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: täräntöläisten sana.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ei käytetä Parakassa.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
> lisää
loksutella poronhoito
Ruotsi
klick, klack (renklövar)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: poro tolvaa loksuttelee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Deskriptivt om renklövars läte under språng.
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
Muokattu
2013-05-08
> lisää
loikkaus
Ruotsi
skutt
Suomi
loikkaus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-05-08
> lisää
loikkailla
Ruotsi
hoppa, kliva
Suomi
loikata, hypätä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Käytethään välistä.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-05-08
> lisää
noutaja näkymätön maailma länsisuomi hautajaiset lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
hämtaren, liemannen
Suomi
noutaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, neh noutajat, manalaiset, on painanheet yhtä vaikk on ollu kristittyki, ku sillä on olheet väkevät haltijat?kirfheelä tai suittemperilä lyöty pois painamasta
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, noutaja s. liemannen; främst i nordfi och Sydsöterbotten (I Katvela k 4014, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Liljeblad
Muokattu
2013-05-08
> lisää
noutaja hautajaiset näkymätön maailma lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
hämtaren, liemannen
Suomi
noutaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Påverkar människor t ex genom att försvinna, fly, förlora brottning etc. De som bär den döde till dödsriket. Vålnad som påverkar levande person.
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-08
> lisää
navettapata länsisuomi kotitalous
Ruotsi
ladugårdsgryta
Suomi
navettapata
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Navettapata s lagårdsgryta för tvätt och kokning, förekom endast i västfinskt område (Vuorela 1975:376).
Alkuperä
Jukkasjärvi. Pannu muistiin Hannula
Muokattu
2013-05-08
> lisää
nauta lainasana länsisuomi eläin
Ruotsi
nötdjur
Suomi
nauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Täräntö.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: s oli semmonen nauta se lehmä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nauta s nötdjur; främst västfi, allmänfi elukka, östfi raavas id.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
> lisää
nakku nainen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
tjej, kvinna
Suomi
nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Något nedlåtande bland unga män.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-05-08
> lisää
nakku länsisuomi eläin ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
honhund, tik
Suomi
naaraskoira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Inari, Kittilä, Ylitornio, Vittanki.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: huoranakku.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nakku s. tik (om hund); endast i sydvästfi naakku och nordfi (ALE 91, SMSA).
Alkuperä
Kompelusvaara Vittanki. Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Aejmelaeus, Mattila, Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
> lisää
ohra lääke ruoka länsisuomi kasvi
Ruotsi
korn
Suomi
ohra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Raisinvuono, Kuolajärvi, Kemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ohra s. korn; östfi otra id (ALE 71, SMSA). Soppa af twättat korn, kallas Kornwattn, ganska tjenlig och god dryck i febrar, utspäder bloden, dämpar hetta och lindrigt föder... ...Malt är egenteligen halfgrott och torkat korn: soppa deraf kallas Wört, hwaraf med humla och gäst tilredes, som bekant är, dricka eller öl. Af inkokt wört blifwer en Wörtsirap, som i Bröstsjuka, hosta och Lungsot wisar sin stora nytta. Skjörbjuggs-dryck tillagas af 1 halfstop renat malt, hwarpå slås 3 halfstop sjudande hett wattn, omröres, låter det några timmar stå öfwertäckt, silas och drickes fr. 1 til 3 halfstop om dagen: härmed har Cap. COOK lyckeligen botat Skjörbjugg under flere års resor omkring jordklottet.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Liljeblad, Rapola, Kena
Muokattu
2013-05-08
> lisää
noitua länsisuomi shamaani
Ruotsi
besvärja
Suomi
manata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, toinen on noitunu toisen karjhan karhun
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, noitua v. få till stånd ondskefulla händelser genom spådom; främst västfi (S Vihonen k 2278, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Paavola, Artimo
Muokattu
2013-05-08
> lisää
naaraskissa länsisuomi eläin
Ruotsi
honkatt
Suomi
naaraskissa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord naaraskissa s. honkatt (ALE 96, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-08
> lisää
naaras puu
Ruotsi
honträ, träd med grenrot i en grop
Suomi
puu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi: naaras kuusi: oksat lähtevät niinku kuopista ja net kuopat ovat pehmeämpää, luijaa puuta.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
> lisää
naaras länsisuomi lintu
Ruotsi
hona (fågel, djur)
Suomi
naaras
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, naaras- s. hon-, om fågel; östfi akka- id, jfr emä- (V Uimonen k 6077).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-05-07
Muokattu
2013-05-08
> lisää
mänty länsisuomi puu lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
tall, fullvuxen tall
Suomi
mänty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Jyykeä, Kuolajärvi, Vittanki, Jellivaara, Enontekiö.; Ylitornio, Vittanki
Esimerkki
Ylitornio: lyöhää mänthyym pilkat. Vittanki: ei sill ole päätä mäntyäkhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jouhi-, paska-, rapa-, hyöty-, räkämänty västfi, mänty s. tall; östfi petäjä, petäs m fl id (ALE 48, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Airila, Rapola, Liljeblad, Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
> lisää
mämmi länsisuomi ruoka lainasana
Ruotsi
påskmat av malt
Suomi
mämmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Den urgamla västfinska mämmin har spridits till övriga Finland under 1900-talet (Uusivirta 1982:157). < svenska?
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-08
> lisää
myötä länsisuomi
Ruotsi
med
Suomi
myötä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: otit myötäk kaikki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, myötä ad. med, tillsammans; även i södra karelskan (P Saukkonen k 2178, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
> lisää
muuri länsisuomi rakennus lainasana
Ruotsi
pörtes ugn, eldplats
Suomi
pirtinpesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, muuri s. eldplats i ugn; östfi uuni, pätsi m fl id (P Kovanen k 1179, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-08
> lisää
murbruuri lainasana ihminen mies länsisuomi
Ruotsi
morbror
Suomi
eno
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. eno västfi, murbruuri s. morbror; endast fiT och sydvästfi, allmänfi eno id (ALE 471, SMSA). Här har jag ändrat från morpruuri till murbruuri
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2006-02-05
Muokattu
2013-05-08
> lisää
mummula kotitalous rakennus lainasana
Ruotsi
mormors, farmors hemgård
Suomi
isoäidin kotipaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen 1932
Muokattu
2013-05-08
> lisää