Uutisia

listesarja reki lainasana
Ruotsi
listsarg, bottenlist (släde)
Suomi
lista, reunus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
På arbetssläde.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Muokattu
2013-05-07
liste rakennus länsisuomi lainasana
Ruotsi
list, spjäla
Suomi
lista, reunus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Vekarasaari, Alatornio, ylheinen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: välistä panhaan lauvat listheiksi. Kainulasjärvi: irtaimet listheet työreissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, liste s. spjäla; norra Tavastland, riksfi liste id (Vahtola 1980:256).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Artimo
Muokattu
2013-05-07
lumheessa länsisuomi keho lainasana
Ruotsi
lock för (öra)
Suomi
lukossa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara.; Rovaniemi, Enontekiö
Esimerkki
Rovaniemi: korvat lumhesa. Enontekiö, ylheinen: korva on lumheessa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lumhesa. Västfinskt ord, SMSA.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, Hämäläinen, Liljeblad
Muokattu
2013-05-07
luistia länsisuomi luonto vesi lumi
Ruotsi
glida, kana
Suomi
liukua, luisua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, luistia v. kana, slira (på is); endast fiT och sydvästfi; allmänfi luistaa id (I Myller k 2453, 2455, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa
Muokattu
2013-05-07
loinpuut länsisuomi kangaspuut
Ruotsi
revträ
Suomi
kangaspuiden osia
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. loinpuut revträ? (Maija Länsimäki, k 6533, SMSA)
Alkuperä
Maija Länsimäki. Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-10-16
Muokattu
2013-05-07
lintukka itäsuomi länsisuomi kasvi ruoka
Ruotsi
hallon, rubus idaeus, stenbär, rubus saxatilis
Suomi
vadelma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Rovaniemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lillukka. Västfi, lintikka, lintukka s. Rubus saxatilis; endast i fi Karunki; östfi lillukka id (M Sipilä k 1961, 1958, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-07
limppu länsisuomi ruoka lainasana
Ruotsi
tjockt bröd, helgbröd, limpa
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Ullatti, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Alatornio, Muonio, Kompelusvaara, Kompelusvaara.; Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: limpuiksi leivottu ja paistettu, ymmyräiset. Kompelusvaara: jouluksi niitä etenki tehhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana i Kompelusvaara västfi, limppu s. tjockt bröd; östfi tunt bröd (S Blomqvist k 4856, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Tuovinen, Häll, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-07
liika hautajaiset näkymätön maailma
Ruotsi
väsen, det som är utöver det normala
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: näkkee liikoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Om väsen som kommer i samband med hautajaiset.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
lievä länsisuomi
Ruotsi
smidig
Suomi
notkea, taipuisa
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: lievä a. smidig; endast sv fiT och Sydsöterbotten (M-L Kuisma k 4895, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen 2010-01-03
Muokattu
2013-05-07
liepeä länsisuomi luonto
Ruotsi
mild, ljum
Suomi
haalea, lauhkea, laimea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Ylitornio
Esimerkki
Ylitornio: keittänyl liepeän kahvin. Ylitornio, ylheinen: tuli liepeä ilma.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, liepeä a. ljum, varm (väder); endast nordfi och södra Tavastland (M-L Kuisma k 4893, SMSA). väder
Alkuperä
Pannu muistiin Tapainen
Muokattu
2013-05-07
liepeä länsisuomi ruoka
Ruotsi
svag, blaskig, viljesvag, ynklig
Suomi
mieto
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Enontekiö, ylheinen, Parakka.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: liepeä aisa, fieteri. Vittanki, liepeä liha, velli, maito.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska, SMSA västfi, liepeä a. svag, smaklös mm; endast nordfi och sydvästfi (M-L Kuisma k 4894, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Tiesmaa, Itkonen, Anthoni, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-07
liemenvilla länsisuomi eläin
Ruotsi
första ullen från lamm
Suomi
lampaanvilla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Vittanki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, liemenvilla s. lamms första ull; främst västfi, även i nordöstra Savolax (K Laipio k 3122, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Airila
Muokattu
2013-05-07
lieko länsisuomi puu
Ruotsi
nedfallen murken stock
Suomi
kaatunut lahopuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narkaus.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lieko s. murken stock; östfi hako id (SMSA). lieko LS murken nedfallen stock, IS barrkvist, PerP blöt not.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-07
liekiö länsisuomi näkymätön maailma lapsi
Ruotsi
gengångare, dött barn som går igen
Suomi
haamu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; liekiö, liäkiö s. dött barn som går igen (J Pentikäinen k 4378, SMSA). Vertaa äpärä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen 2010-01-05
Muokattu
2013-05-07
kolkita länsisuomi poronhoito
Ruotsi
kastrera ren, nöttjurkalv
Suomi
kuohia
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kolkata, kolkita. VarS PerP kastrera ren el nöttjurkalv. Västfinskt ord. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-07
nisujauho ruoka
Ruotsi
vetemjöl
Suomi
vehnäjauho
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-07
nisu ruoka
Ruotsi
bulle, bakverk
Suomi
vehnä, vehnänen, pulla
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Nisuista puhuvat virolaisetkin.
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-07
niska länsisuomi rakennus
Ruotsi
golvbjälke
Suomi
lattianiska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: niska(nen) m fl s. golvbjälke; östfi liesa, vuoli(ainen), vasa, juoniainen m fl id (P Savolainen k 4885, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen Unbyn Boden 2010-09-14
Muokattu
2013-05-07
paikannimi nimi
Ruotsi
ort-, natur-, bebyggelsenamn
Suomi
paikannimi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
Muokattu
2013-05-07
vihanen länsisuomi
Ruotsi
kvick, snabb
Suomi
kätevä, nopea
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vihainen a. kvick, snabb (L Jokinen k 3202, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-06
Muokattu
2013-05-07
vierastaa lapsi
Ruotsi
gråta av rädsla (barn)
Suomi
itkeä pelosta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: lapsi vierastaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Barn som gråter av rädsla för främlingar.
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Paloheimo
Muokattu
2013-05-07
vierastaa länsisuomi kotitalous ruoka
Ruotsi
gästa, besöka; bjuda gäst på mat
Suomi
vierailla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi.; Täräntö
Esimerkki
Täräntö: sielä meitä vierastethiin, porommaitoa panthiin kahviinki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vierastaa gästa, besöka ngn (delvis Egf, Hattula, Kainulasjärvi).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
vertyä länsisuomi metsästys keho
Ruotsi
bli blodig
Suomi
tulla veriseksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ittekki vertyny siinä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vertyä v. bli blodigt (K Laipio k 3136, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Paloheimo
Muokattu
2013-05-07
verkkohauki kala
Ruotsi
nätgädda
Suomi
hauki, verkko-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
Gädda av tillräcklig storlek som kan fångas med nät.
Muokattu
2013-05-07