Uutisia

prennstaka metsästys lainasana slangi
Ruotsi
brännstake, eldpåle, gevär (slang)
Suomi
pyssy
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hasse Alatalo: Prennstaka, Ruottin ylikahnuun murrela on pyssy. Ruottiks eldpåle. Siis tanko mistä tullee tuli. Sannaa on kans käytetty meänkielessä. ”Hän oli menossa jahtiin prennstaka sölässä”
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-12
> lisää
knakertaa eläin lainasana
Ruotsi
gnaga
Suomi
kalvaa, jäytää, jyrsiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Hiiri knakertaa puuta eli juustoa. Usseimiten soon elläimet jokka knakertavat.
Alkuperä
B Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-11
> lisää
housunpelli vaate
Ruotsi
gylf
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Housunpelli on sama kun sepalus ja hurhaus.
Alkuperä
Bertil Isaksson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
> lisää
hurhaus vaate
Ruotsi
dragkedja i kläder, blixtlås
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sepalus ja housunpelli.
Alkuperä
Pajala radio 050512. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
> lisää
nöyle vaate
Ruotsi
söm
Suomi
nöyle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Täräntö, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harriet Pekkari: Pallistaa – fålla Karhunlanka - björntråd Pikilanka – becktråd Parsilanka - stopptråd Karvalanka – tråd med kohår Lankakerä – trådnystan Neulomalanka – sytråd Villalanka – ulltråd Virkkauslanka – virktråd Virkata - virkka Fingerpori – fingerborg Tikata – sy Kurpata - sy fult Kurppia – sy med långa fula stygn Rynkätä – vecka tyg Kraatari – skräddare Sömmerska, neuloja - sömmerska IB Uusitalo: Nöyle - söm Ratkoa -sprätta Ratkomaveitti - sprättkniv Saksit - sax Neuloa - att sy Neula - nål Toppineula - stoppnål Äimä - skärnål Poikaneula - säkerhetsnål Knuppineula - knappnål Neulansilmä -nålsöga Knappi - knapp Knapinreikä - knapphål Hurhaus - blixtlås Kymminauha - gummiband Neulomakone - symaskin Lankarulla - trådrulle Alilanka - undertråd Päälilanka - övertråd Helma - fåll Kraaka - krage Nylund: Äiviä- kasta om Keriä- nysta Parsimalanka- stoppgarn Pikinuora- becktråd Tupsu- tofs Panna silmile- lägga upp maskor Ottaa kokhoon- ta ihop Kierä lanka- hårt tvinnat garn Silmä- maska Pinnaneula- säkerhetsnål Myöstäri- mönster Virkkulanka- virkgarn Virkkineula- virknål Nurri- resår Sormikhaat- fingervantar
Alkuperä
Tuesmaa, Syrjänen, Kena, Meriläinen, Artimo, Itkonen, Miettinen, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
> lisää
hurhaus vaate
Ruotsi
gylf
Suomi
sepalus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo. Vertaa sepalus.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-07
> lisää
hammassärky sairaus
Ruotsi
tandvärk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hammastauti
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
> lisää
hammaskräämä kotitalous lainasana
Ruotsi
tandkräm
Suomi
hammastahna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
B. Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
> lisää
raini
Ruotsi
elak, stygg
Suomi
häjy
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-07
> lisää
kuuhainen luonto
Ruotsi
skugga
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-04
> lisää
kuukkahainen eläin lintu
Ruotsi
lavskrika
Suomi
kuukkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka, Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-10-04
> lisää
kuorustaa vaate
Ruotsi
rulla upp, rulla ner, vika (tex skjortärm)
Suomi
kääriä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Lohijärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Kuorustaa saaphan varret. Vittanki: Kuorustaa peskiä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuoristaa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
> lisää
vierkku lainasana-saame poronhoito
Ruotsi
snurrande trissa, tafs i fiskedrag, snurrande koppling i rens dragögla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Petsamo, Sodankylä, Kittilä
Alkuperä
Anthoni, Tiesmaa, Artimo, Koskimies, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-03
> lisää
tvinnata lainasana kalastus
Ruotsi
tvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Birger Winsa Ruottin lekand ja tafs on vierkku. Mulle outo lapsuuven kalastusaikana. Saamen kielen laina. Luulen. Met sanoima tafsi. Siinä on klupu joka suojaa ettei liina tvinnainu. Se pyörivä klupu on vierkku. Tvinnata taitaa olla vierasta suomen kielessä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-03
> lisää
kuoristaa vaate
Ruotsi
rulla upp/ner (ärmar, stövelskaft)
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kuoristaa paijan hiat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuorustaa. Sannolikt båda formerna.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-03
> lisää
syöpä kalastus sananlasku hyönteinen
Ruotsi
flygfä, bitande insekt,
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Nilivaara, Torrivaara, Kittilä
Esimerkki
Nilivaara, Torrivaara, Kittilä: Syöpä tullee kevväilä. Ensin näkkeee kirsisääskiä, mutta net ei pure. Sitten tullee pari miljaartia syöpää: sääskiä, paarmoja, hytyäisiä ja mäkäriä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sanaparsi: Tuli syöpä säästäjälle. Merkitys?
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-29
> lisää
kolo
Ruotsi
märke, grop (i träd, ej hål); ful
Suomi
pilkku; kuoppa: ruma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Soutujärvi-Skaulo, Nattavaara; Pempelijärvi, Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koro
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-29
> lisää
kummakki
Ruotsi
bägge
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Kummakki olthiin myötä = bägge var med.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonym till molemat.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-09-29
> lisää
joo ilmanki ilmaus
Ruotsi
jo självklart; uppenbart
Suomi
joo tietysti
Sanaluokka
interjektio
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-09-29
> lisää
kryyvimaa lainasana kotitalous
Ruotsi
grönsaksland, trädgård
Suomi
puutarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Soutujärvi, Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-28
> lisää
trääkoorti luonto lainasana
Ruotsi
trädgård
Suomi
puutarha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kryyvimaa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
> lisää
hurtuuki slangi nainen lainasana vaate
Ruotsi
huckle, sjal
Suomi
huivi, liehuva vaate, havilinen leninki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Fler ord: havilinen, simhaus, hatura, kläppi, naakia, naakata,, toopi, plompuuki polsterinpäälinen,klasisilmät, klosetti, pärmi, nättinki, toppineula, jo ainaki, hiljastua, primhauttaa, priihmauttaa, preivi, sunkhaan, unheuttaa, hihot, jälkhiin, klaakottaa, prämhäyttää, välhin, välleen, pruuvit, lämhäyttää, kruuvata, mookata, ookata, henttari, fati, sokkeri, pännä, följy, knappi, topata (pullaa), toppasohva, matrassi, löystäkki, pranstaaka, yhtehnään myöthäänsä, konstvärkki, takstooli, nuuka (tarkka), sole niin nuukaa, hollari, kuelma, kuelmatikut, paisteklasit, kilottaa, kompiainen, killata, kranni, tikkutröijy·
Alkuperä
Facebook. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
> lisää
kursu luonto itäsuomi lainasana-saame
Ruotsi
ravin, dal med branta klippväggar
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö
Esimerkki
Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto: piston kurssuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame östfinska, kursu naturnamn naturbäck, låglänt dal med bäck, låglänt blöt sänka; östfi kurso blött ställe, blöt sänka (A Salminen k 1547, SMSA). Dal med å el kallkälla längst ner.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-25
> lisää
kokko satu sananlasku itäsuomi lintu
Ruotsi
kungsörn, Aquila chrysaetos
Suomi
kotka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Ylitornio, Alatornio, Vettasjärvi, Täräntö, Parakka, Vittanki
Esimerkki
Parakka: Kymmenestä kynnestä se kokkoki syöpi. Hakanen: Merikokot ja kokot.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Finska maakotka. Hävdas ta småbarn ur vagga, tar renkalvar och får. Stfi maakotka. Latin Aquila chrysaetos. Kokkoki parhaat kynsistä syöpi.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
> lisää