MEÄN SANA
Ruotsi
tunn ishinna, snötäcke, skare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kainulasjärvi, Inari, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
lamanen
Ruotsi
orkeslös
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: met lamaset tulema jälissä.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager, trött, sliten; magert djur, fågel
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Sodankylä.
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad, Artimo, Anthoni, Tiesmaa, Liljeblad
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager, utsliten
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
bli lamslagen; nedstämd
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelse?
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-11
lameus: lameuksissa
ihminen
Ruotsi
uttröttat tillstånd
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: olet niin lameuksissa.
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mild, blid
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: toinen niistäki lamiampi.
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-04-11
lamusti
Ruotsi
drygt, ymnigt
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Sieppijärvi, Sieppijärvi.; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi: aika lamusti.
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara.; Mukkavaara, Nattavaara
Esimerkki
Mukkavaara: lama hevonen, Nattavaara: lama liha, Nattavaara: lama poro, ei yttään kuuta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lihasta.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
uttröttad, trött, orkeslös, utsliten
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Sodankylä, Sodankylä, Kompelusvaara, lännen sana, Parakka.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: hevonen on lama.
Kulttuuri taustaa sanasta
Något näringslöst, utarmat, magert.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Liljeblad, Kaarakka
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: ihminen on lamassa. Jellivaara: lama hevonen.
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
slå hötoppar med lie
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ei s ole niittänyk ku lalvonu vähäsen.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
lalvus
puu
Ruotsi
halvtorkad trädtopp; trädtopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi.
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
hålla på med ngt lättsamt bestyr, vara ej fullt arbetsam
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: työtä karppuaa tehjä.
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
torka, bli porös
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
ullskinn med håret kvar
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Täräntö. Samerna hade ullskinnet direkt mot kroppen på insidan av kläder vintertid.
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
pannkaka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
samiska. Lapin sana.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager, liten, ful renkalv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
gran-, tallbark; yttersta del av bark i barrträd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Parakka: ottaa yheksän puun karpua ja keittää. Se on medesiini ruphiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bark från 9 träd kokas, medicin mot vårtor. Västfi, karp(p)u s. bark, riksfinska kaarna (Vahtola 1980:297).
Bark som är torr och som lossnar lätt och faller självt av medan trädet växer (Sieppijärvi).
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Itkonen, Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
kastrera rentjur med bett
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Man biter av testikelns senor.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
lik; salig avliden
Suomi
ruumis; vainaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-02-10
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
avliden, salig; oätbar djurkropp, kadaver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kemi.; Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina. Inari, ylheinen: Iisakki kallas, hevosen kallas.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Nedlåtande.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Koskimies, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
höra lite, svagt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vielä vähän ääni kaituu.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
avlägsna sig, gå längre bort, utåt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, ylheinen.; Parakka, Jukkasjärvi
Esimerkki
Parakka: varras kaitunu sieltä silloin. Jukkasjärvi: varsin ku se kaitu se menne veen alle.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Västfi, kaitua, kaituta v. gå undan, försvinna; endast fiT och Sydösterbotten (M Vilppula k 5043, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Itkonen
Muokattu
2013-04-11