Kompelusvaara: Ja pulmukaisille pälfhiin ja kulmuja syötäksi (ansalauthaan) Jukkasjärvi. ..och åt snösparvarna på snöfri mark och höboss som bete. Birger Winsa: Kyllä pulmukaisia söithiin ja pyyethiin ansalauvala. Sammelin Eemi kertoi siittä, Tornionlaakson viiminen mettämies joka ei tehny muuta kun jahtasi vuet ympäri. Kotosin Sammelista missä oli 2 taloa. Kruunutorpparia. Ei Eemi halunu olla mettätöissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Veikko Pahajoki: Ansalauthaan laitethiin ennen pikku puutapila hevosen häntäjouhesta tehtyjä silmuk0ita. Heinän kulmuja ympärille ette pulmukaiset tulhiin siihen marsimhaan. Olen ittekki poikasenna tehny nuita ansoja. Verkola niitä paremin saapi. Näin Abiskossa ko tutkiat pyysi pulmukaisia kalaverkon näkösellä verkola.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö, I. Tuovinen, Emil LIndberg, Sammelin Eemi, Veikko Pahajoki.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Kemi Kemi, Jyykeä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Rovaniemi, Jukkasjärvi, Vittanki: Mitäpä orava, se tirskuu sielä. Kari Lipponen: Isä vainaa muisteli, ko oli ollu lintumettälä, ei ollu lintuja ollu, niin ampua oravan ja nuotiolla paistoi, kuulemi aivan syötävää.
Marjo-Riitta Aine: Oravan vatsasta peräisin olevat männynsiemenet olivat varmasti herkku. Pinjansiemenet maksavat supermarketissa 60 € kilo.
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, vertaa kesakko, kirsikko, männikköorava, sinikko, honkahärkä, huittopoika, aisakko, tulikko, korvus.
IB Uusitalo: Orava istu puussa
Kuusen käpy suussa.
Koko kävyn söi
Käsiänsä yhtheen löi
Kiitos kuusi ruasta! Oravia keitethiin eheänä nyljettynä kattilassa. Olit kun suuret hiiret kattilassa kertoi minun mamma Kainulasjärvessä joka joutui syömhään niitä 1930-luvula.
Sieppijärvi Sieppijärvi, Vittanki: Net pyysit niitä hankhaila (suuri ansa)? penikulmia pitkät aijat ja sitte aina ansat välissä. Sodankylä, Rovaniemi, Kittilä. Sieppijärvi, (ylheinen), Kolari, Muonio Soutujärvi-Skaulo: Mie muistan viimisen peuran. Sanoi mies Skaulossa 1950-luvula.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ingen vildrenskötsel finns i mannaminne, jagades även med peurapyssy och under skare på skidor. Vildren är som ren men lite större och högre, längre ben, smalare kropp, vackrare, den sista fångades i snara mellan Lintuvaara och Aksovaara i Skaulo. Slutet av 1800-talet.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa, Liljeblad, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Jukkasjärvi: Oli niitä ennen villisti (peuroja). Kompelusvaara: Ja joka on arka ja vapisee ihmiselle se sanothan kansa peuravaaimen alta olevan ku se on niim peura.
käpp, eldraka för att skrapa kol mellan stockar i en nying; person som viftar med mössan för att få eld på nying; brödspade
Suomi
leipäpelkka; kohennuskeppi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: [lappalaisen tulipalossa oli palanut] uusi uihkari lylystä, kaksi kaunampaalikusta. Lars Mäki: Uihkari puinen leipäpelkka, lylyä kuivaa honkaa! Millä pujotethaan uuhniin ja veethään pois leivät ,ja nisuut! Leipäpelkka?
Kulttuuri taustaa sanasta
Keppi, jolla rakovalkean pölkkyjen välistä vedetään hiilet pois; myös henkilö, joka liuhtoo lakilla rakovalkean palamaan
Alkuperä
Artimo. Nedtecknat: Jukka Korva.
Pannu muistiin Birger Winsa
Birger Winsa: Hevosaikana sorot oli paljon hoikemat. Minun isän kans hakkasima mettätraktorile, mutta kuska valitti ette isä hakkasi liian kaitasia sorkoja. Traktori ei mahtunu pölkkyläjitten välistä.
Enligt bysägnen betyder Koinujoki Knullån. Koinia knulla. Koinujoki flyter till Narkausjoki som också påstods betyda Knullån. Men mer sannolikt ett lån från samiska Njarkka, udde. Narkån slutar i en udde mot Kalixälven.
Kattån låg vid språkgränsen mot överkalixmålet. Några få hus. Man talade finska i ett hus och det påstås att man talade överkalixmål i det andra huset. Det fanns byar i gränstrakterna mot Överkalix där en del kunde finska, svenska, överkalixmål och samiska.