Uutisia

sitolkka itäsuomi hevonen
Ruotsi
hästsele, magsele med pingla för festkörning
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Nattavaara, Ullatti, Sarvisvaara: Sitolkat ja kulkuset, aisakimput ja helut.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa luokka västfi, setolkka s 'del i hästsele' ; östfi sitolkka (Pirkko Joenpello k 6224, SMSA). sitolkka (tavastl dial, Ka, Öb, Nf, Nb) 'det i sele', setolkka (öf). Christer Kuttainen: Sitolkkan finns bara i rankdon, som främst användes för lättare körning, inte timmerkörning.
Alkuperä
Christer Kuttainen. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-02-28
susiteeki lainasana rakennus
Ruotsi
societetshus, församlingsrum
Suomi
seurahuone
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Susiteiki, hotelli, seurahuone kaupungeissa vanh.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Källa: Kaarakka,. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-27
syrjätä
Ruotsi
väja, köra mot vägkant
Suomi
mennä reunaan, väistää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Syrjää, syrjää! Biili tullee vasthaan.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-22
kuusenleipä ruoka puu
Ruotsi
granblomma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jierijärvi, Pajala kommun.
Esimerkki
Tuola on kuusenleipä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kuusenleipä är granens mjuka gula blommor (innan dom blivit kottar), det sades att dom är ätbara.
Alkuperä
Maj-Lis Voss (via Robert Riekkola, 1890-1970), Jierijärvi, Pajala Kommun). Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-21
tuuki lainasana vaate kotitalous
Ruotsi
duk
Suomi
kangas, pöytäliina
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jierijärvi, Pajala kommun. Tornionlaakso.
Esimerkki
Kaunis tuuki. Pöyvän tuuki.
Alkuperä
Maj-Lis Voss. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-21
kaakka lainasana keho lapsi
Ruotsi
bajs, kacka
Suomi
kakka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara; Menek kaakale!
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-21
opas ihminen
Ruotsi
händig; bekant
Suomi
taitava; tuttu
Sanaluokka
substantiivi adjektiivi
Paikkoja
Väylänvarren murretta
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-21
nelilaitanen vene
Ruotsi
fyrbordig forsbåt
Suomi
nelilaitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Nattavaara Nattavaara: Sitä sannaa ei käytettu tääla. Henning Johansson: Min farfar Johan Isaksson i Övre Soppero var en känd båtbyggare och tillverkade sin sista båt 1928 som han sålde till Levi Björnström i byn. Han tillverkade även två bordingar. En sådan var oftast mycket längre än 3 och 4 bordningar. Tvåbordingar stakade man oftast ensam stående i aktern. De smalnade av mycket snabbt bakåt och var bredast ungefär vid "Hankavittat" (årtullarna). Man fick upp en mycket bra fart vid stakningen. Den gamla båt som jag i min barndom fick överta var en tvåbording som var 9 meter lång! Den hade farfar tillverkat någon gång 1893-94! Det berättades att han hade tillverkat den efter att ha blivit änkeman och skulle så småningom uppvakta en kvinna som var piga i grannbyn Nedre Soppero. En nytillverkad två bordning var väl den tidens häftigaste "Tesla"!
Alkuperä
Henning Johansson.. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-02-21
kakslaitanen vene
Ruotsi
tvåbording. Tornedalens kanot med bara två bord.
Suomi
kaksilaitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Parakka; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kakslaitavenheitä (käytettiin) kalàmpyyvössä järvilä ja väylissäki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Den äldsta båttypen, en långsmal kanot. Sägs ha varit upp till nio meter långa enligt Henning Johansson som stakat med en sådan i Soppero. Henning Johansson: Min farfar Johan Isaksson i Övre Soppero var en känd båtbyggare och tillverkade sin sista båt 1928 som han sålde till Levi Björnström i byn. Han tillverkade även två bordningar. En sådan var oftast mycket längre än 3 och 4 bordningar. Tvåbordingar stakade man oftast ensam stående i aktern. De smalnade av mycket snabbt bakåt och var bredast ungefär vid "Hankavittat" (årtullarna). Man fick upp en mycket bra fart vid stakningen. Den gamla båt som jag i min barndom fick överta var en tvåbording som var 9 meter lång! Den hade farfar tillverkat någon gång 1893-94! Det berättades att han hade tillverkat den efter att ha blivit änkeman och skulle så småningom uppvakta en kvinna som var piga i grannbyn Nedre Soppero. En nytillverkad två bordning var väl den tidens häftigaste "Tesla"! Borg Mesch skall ha ett foto i Kiruna sannolikt. Texten är från 1958 så Henning Johansson kan ha varit den siste som stakat med en tvåbording: "Tvåbordingar d. v. s. båtar med två bord i var sida har enligt muntliga uppgifter förekommit i övre Norrland in på 1900-talet. Den sista tvåbordingen i Svartbyn, Överkalix sn, förstördes enligt uppgift för några år sedan. Borg Mesch i Kiruna fotograferade omkring 1900 en tvåbording under byggnad..". https://www.vbm.se/wp-content/uploads/2017/09/1958.pdf
Alkuperä
I Tuovinen ca 1932. Henning Johansson 2022. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-19
säserä vene länsisuomi
Ruotsi
rank, ostadig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Soppero; Soutujärvi, Skaulo, Ullatti, Juoksengi
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo, Ullatti, Juoksengi: Kyllä nuot traput näyttävä olla niin säserät........ Säserä, Säperä, vene se kohta ryyppää vettä jos vähäänki liikahtaa". Källa: http://www.suonttavaara.se/
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kikkerä, jorppa. Västfinska, SMSA vfi, säserä s rank (om båt) (Paunonen 1987:219). oftast båt.
Alkuperä
Birger Winsa, Henning Johansson, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-19
ärryttää
Ruotsi
reta, irritera
Suomi
kiusata, ärsyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: Muutamat ihmiset jokka ärryttäväk koiran.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa härnäilä
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-19
Lillin lillin lieruja. Ämmä se päästeli pieruja. Keskelä kirkon mäkeä. Tuli siittä suuri häpeä. loru
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
IB Uusitalo.. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-02-18
narrutella lapsi
Ruotsi
gnälla?
Suomi
kiukutella
Sanaluokka
verbi
Muokattu
2023-02-14
kaffimylly lainasana kotitalous
Ruotsi
kaffekvarn
Suomi
kahvimylly
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Kyyttikirja. Förf. Inga- Britt Uusitalo: sid.45. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2023-02-13
punakuorinen hyönteinen
Ruotsi
nyckelpiga
Suomi
leppäkerttu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hannele Raatiniemi-Mört: Leppäkerttu on punanen ja leppäpirkko ruskea. (mustilla pisteillä) Raisa Jaako Os Haarala: Leppäpirkko ja keltanokka olen kuulu sanottavan,ei varhmaankhaan "viralisia" kuttumanimiä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kemi, Alatornio. Ylheinen: Katto punakuorinen.
Alkuperä
I Tuovinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-11
pikkunen lapsi
Ruotsi
litet barn
Suomi
pieni lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: Pikkuset häätyvät nukkua.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-11
pikkunen
Ruotsi
liten
Suomi
pieni
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jerijärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Olipas pikkunen kakko.
Alkuperä
Jierijärvi. Pannu muistiin Stefan Voss
Muokattu
2023-02-11
Ei se pellaa rollia lainasana ilmaus
Ruotsi
Det har ingen betydelse
Suomi
Ei sillä ole merkitystä
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Lån från svenska: Det spelar ingen roll.
Alkuperä
Inga Britt Uusitalo. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-02-11
eija ihminen jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
gubbe, farbror
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää:. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
leipa ruoka jellivaaransuomi astevaihtelu vokaalisointu
Ruotsi
bröd
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Jellivaara
Esimerkki
Svappavaara: ja kyrsaksi leipaa ja voita. Jellivaara: leipa ja puuro,.se vetela tehthin, mistapa net olit maijot silloin. ...s oli sitte halsterileipä. Killa sita aukivalkian voimala paistethan jauhoistaki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans leipä.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
koppamato hyönteinen
Ruotsi
nyckelpiga
Suomi
leppäkerttu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Kemi, Alatornio, ylheinen, katto punakuorinen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-02-10
aarasti lainasana
Ruotsi
arrest
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska arrest.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-09
kyrpimylly rakennus lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skvaltkvarn
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Jota kainulaiset sanoit kyrpimyllyksi.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-09
heipa ihminen
Ruotsi
hej då, hejs svejs
Suomi
nähdään
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Gällivare unga människor i Gällivare kommun på svenska.
Kulttuuri taustaa sanasta
istället för heipä hei
Alkuperä
Torbjörn Ömalm 1981. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07