MEÄN SANA
reikä päässä
ilmaus
Ruotsi
tappat omdömet, vettlöst beteende, "hål i huvudet"
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Mies aijaa biiliä kun olis reikä päässä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-08
kielinen
Ruotsi
i sammansatta ord, -språkig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, lapinkielinen, Rovaniemi, Kompelusvaara, hyäkielinen ihminen, selvä-, paska-, paha-, liukas-
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-06
Ruotsi
järnslagg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Esimerkki
Täräntö: Hiilikauhala otethaan ahjosta paska pois
Alkuperä
Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-06
Ruotsi
ramsa
Suomi
ramsu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapau, Tornionlaakso; Pitkin
Esimerkki
Makkara matkusti pitkin tietä
Viimen se halkesi pois.
Räknäysvärsy - räknevers
Kulttuuri taustaa sanasta
Yysikki toosikki
Loukun toukun
Leppää viisi
Vilman kruusi
Hilda huusi
Krannin Matti
Ja Alatalon Anni
Saipua Saara
Ja Jänkkäsvaara
Pää nuppis nipistethiin pois!
Räknäysvärsy
Alkuperä
IB Uusitalo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-06
Ruotsi
ramsa
Suomi
ramsu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Sid. 11 Siittä met tykkäämä ramsuta, Capitän- apitän-pitän- itän- tän- än- n.
Kulttuuri taustaa sanasta
St.fi hokema,loru, rimpsu
Alkuperä
Kyyttikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo. Lars Lampinen..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-06
Ruotsi
varpställning, revstol
Suomi
reivaustuoli, luomapuut
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-05
Ruotsi
revstol
Suomi
luomapuut
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kainulasjärvi, Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
vanhaa, väävitooli
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Räsänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-05
Ruotsi
revstol
Suomi
luomapuut
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-05
Ruotsi
värre
Suomi
huonompi
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Oklart huruvida "värrenä" fortfarande används.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-04
Ruotsi
snörik vinter
Suomi
lumirikas talvi
Paikkoja
Kangos; Lars, Kangos, Hela
Esimerkki
Lars Ylvin: Triikintalvi, är ett begrepp i Kangos från gamla tider.
Ett gäng Kangosbor skulle avverka skog och köra timmer
I Tärendöområdet, Triikivaara. Det kom enorma mängder snö den vintern så dom fick inte många timmer sågade och ännu mindre köra fram virket med hästar. Man sa att man fick skotta snö hela tiden. Man pratar om flera meters snödjup och de avtal man hade gjort med skogsbolaget resulterade i att man blev skyldig bolaget pengar och för några slutade det illa.
Jag kommer ihåg att när det snöade mycket en vinter, så sa man att "taitaa tulla Triikintalvi" "det kanske blir Triikintalvi Triikivinter"
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-02
Ruotsi
rysk soldat, soldat
Suomi
venäläinen sotilas; sotilas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Venäläinen sotamies sotilas, uudenaik. ylh.
Alkuperä
Kaarakka, Artimo. Nedtecknat Jukka Korva.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-02
Ruotsi
soldat
Suomi
solttu, sotamies
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Källa Kaarakka..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-02
Ruotsi
soldat
Suomi
sotilas
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-02
Ruotsi
militärbil
Suomi
sotilas-auto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-02
Ruotsi
stenhård, knall-
Suomi
kivikova
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Knallikova kiiselileipä ette hamphaat pirskovat.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-01
suittua
Ruotsi
hända, ske, inträffa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Inari: Niitä kulkee ja suittuu jos mihin.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-30
Ruotsi
kaxig
Suomi
ylimielinen, pöyhkeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ylitornio, Jellivaara
Esimerkki
Kainulasjärvi: Ei se nyt ihminen ole niin kaksinen. Ylitornio, Jellivaara: Ei se niin kaksinen ole.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kakksi. Käytössä jellivaarassa. Suomen kielessä on kaksinen vähän eri merkityksessä, useasti kieltheinen: Eipä ole ollut metsätyömiehillä ja naisilla kaksiset majoitustilat 1937. Ei ole kaksinen, ei ole rapeakhaan.
Alkuperä
Airila, Aejmelaeus.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-30
Ruotsi
binge, potatislåda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta Gällivare
Alkuperä
John Josefsson 2010-09-13.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-29
Ruotsi
potatislåda
Suomi
perunalaatikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Hannula.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-29
Ruotsi
potatisfat
Suomi
perunavati
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Hannula.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-29
Ruotsi
sank granskog
Suomi
kostea, pehmeä kuusimetsä
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa autto
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-26
Ruotsi
ödemark i skog
Suomi
korpi, kiveliö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Miettinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-25
Ruotsi
avlägset skogsområde (obestämd definition)
Suomi
korpi, kiveliö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Sodankylä, Kemi, Kompelusvaara: Menny mettän korpheen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-25
Ruotsi
kortvarigt besök
Suomi
lyhyaikainen vierailu
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä: Vain käymäseltään kävin. Kemi, Rovaniemi: Oli vain käymäselthän käynyk kirkosa.
Muokattu
2022-07-18