MEÄN SANA
Ruotsi
Täränönlahti, Mestoslinkka
Suomi
Täränönlahti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä; Narken, Suomen
Esimerkki
Elof Nordmark: Täränönlahti ligger c:a 200 m norr Linkanniska. Den hade en central del i båtresorna utför Linkkakosket, i alla fall före 1951. Sen har inte jag varit med. Forsen var så hård att en styrman måste nå viken annars skulle han få problem. Forsen var ju så hård att man inte kunde ro vissa bitar då kunde man sjunkit. I viken vände man och åkte baklänges (sauvomissa) alltså med stakar efter stranden (korvan nokkia) Ytteråran skulle ro efter tillsägelse till Solkalahti som vi narkenbor kallade. Egentligen för rauma slog så hårt mot stranden. På den tiden var det inte så många i Narken som ville styra nerför Linkkakoski. Suomen Oskari, Mettävainion Jussa, Taavolan Jussi och kanske någon fler.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vik norr on Mestoslinkka fallet. Koordinater: 7449742 833320
Alkuperä
Elof Nordmark, Narken. Roland Jatko med studiegrupp i Narken..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-11-01
Ruotsi
medalj
Suomi
mitali
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-29
Ruotsi
pedal (cykel, bil)
Suomi
poljin
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Pyörässä petaalit, biilissä kaasupetaali.
Alkuperä
2005-12-05 Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-29
Ruotsi
passa på
Suomi
käyttää tilaisuutta hyväksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi.käyttää tilaisuutta hyväksi
Alkuperä
2006-03-15 Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
rukahtaa
Ruotsi
passa på, ta tillfället i akt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Narkaus, Kompelusvaara, Sakajärvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa passata pääle.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-28
rukata
Ruotsi
skynda på,
Suomi
kiirehtiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi Övertorneå kommun, Juoksengi
Esimerkki
Pitäs rukataa. Man borde skynda sig.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa rukathaa.
Alkuperä
Östen Bucht 1940.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
Ruotsi
rugga (klocka) justera
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
Ruotsi
klucka, (hantjäders läte när den spelar, klucka, trasts läte)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kemi, Kompelusvaara: Laulavas sielä mettot. se (koiras)metto naskuttaa ja hijoo ja sillon ku se hiijoo se ei näe eikä kuule. Sillon laukothan hopusta. Sitte ku pääsee lähele se ammuthan. Kittilä: Metto suhistaa ja naskuttaa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Miettinen, Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
Ruotsi
koltrast
Suomi
mustarastas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Sanoima mustatrasti ja piian usseimiten kooltrasti.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-28
Ruotsi
gödselspridare
Suomi
lannanlevittäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa apulannanspriitari, eli spriitari
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2024-10-24
pannukiiseli
ruoka
Ruotsi
brödvälling
Suomi
leipävelli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Pannukiiseli oli variantti meilä kotona. Paistipanhuun tilkka vettä, reilusti voita, suolaa ja ko seos alko kiehhuun taitethiin kovvaa leipää (Husmannia). Vettä ei saanu olla enempää ko ette leipä vain pehmeni. Joskus siinä oli lihhaaki. Mettämiehitten ruokaa, aattelen, joka tuli kotia.
Alkuperä
Bertil Isaksson.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-24
Ruotsi
jägare
Suomi
metsästäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo2
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-22
Ruotsi
frostdimma, dis
Suomi
pakkasumu, utu. Vertaa hämärä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Lars Lampinen..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-22
Ruotsi
barmark
Suomi
pälvi, paljas maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Sitä ei mene tehä ennenko on taasen paljasmaa.= Det går inte att göra innan det är barmark igen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-10-19
Ruotsi
älv, å
Suomi
joki; puro
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Nattavaara, Purnu: Kaalaseno, Kalix älv
Kulttuuri taustaa sanasta
Allmänt förr i Nattavaara.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-10-16
Ruotsi
alkoholdestillator, -brännare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-15
Ruotsi
räv
Suomi
kettu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi: Mikko mielevä mies-
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-14
Ruotsi
ytskikt, sörja
Suomi
pinta, kerros
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Suolarahna kuivalihassa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-12
Ruotsi
brännstake, eldpåle, gevär (slang)
Suomi
pyssy
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hasse Alatalo: Prennstaka, Ruottin ylikahnuun murrela on pyssy. Ruottiks eldpåle. Siis tanko mistä tullee tuli. Sannaa on kans käytetty meänkielessä.
”Hän oli menossa jahtiin prennstaka sölässä”
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-12
Ruotsi
gnaga
Suomi
kalvaa, jäytää, jyrsiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Hiiri knakertaa puuta eli juustoa. Usseimiten soon elläimet jokka knakertavat.
Alkuperä
B Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-11
housunpelli
vaate
Ruotsi
gylf
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Housunpelli on sama kun sepalus ja hurhaus.
Alkuperä
Bertil Isaksson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
Ruotsi
dragkedja i kläder, blixtlås
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sepalus ja housunpelli.
Alkuperä
Pajala radio 050512.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-08
Ruotsi
söm
Suomi
nöyle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Täräntö, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harriet Pekkari: Pallistaa – fålla
Karhunlanka - björntråd
Pikilanka – becktråd
Parsilanka - stopptråd
Karvalanka – tråd med kohår
Lankakerä – trådnystan
Neulomalanka – sytråd
Villalanka – ulltråd
Virkkauslanka – virktråd
Virkata - virkka
Fingerpori – fingerborg
Tikata – sy
Kurpata - sy fult
Kurppia – sy med långa fula stygn
Rynkätä – vecka tyg
Kraatari – skräddare
Sömmerska, neuloja - sömmerska
IB Uusitalo: Nöyle - söm
Ratkoa -sprätta
Ratkomaveitti - sprättkniv
Saksit - sax
Neuloa - att sy
Neula - nål
Toppineula - stoppnål
Äimä - skärnål
Poikaneula - säkerhetsnål
Knuppineula - knappnål
Neulansilmä -nålsöga
Knappi - knapp
Knapinreikä - knapphål
Hurhaus - blixtlås
Kymminauha - gummiband
Neulomakone - symaskin
Lankarulla - trådrulle
Alilanka - undertråd
Päälilanka - övertråd
Helma - fåll
Kraaka - krage
Nylund: Äiviä- kasta om
Keriä- nysta
Parsimalanka- stoppgarn
Pikinuora- becktråd
Tupsu- tofs
Panna silmile- lägga upp maskor
Ottaa kokhoon- ta ihop
Kierä lanka- hårt tvinnat garn
Silmä- maska
Pinnaneula- säkerhetsnål
Myöstäri- mönster
Virkkulanka- virkgarn
Virkkineula- virknål
Nurri- resår
Sormikhaat- fingervantar
Alkuperä
Tuesmaa, Syrjänen, Kena, Meriläinen, Artimo, Itkonen, Miettinen, Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
Ruotsi
gylf
Suomi
sepalus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo. Vertaa sepalus.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-07