MEÄN SANA
veivikkä
kala
Ruotsi
liten lax; bäcköring
Suomi
taimen; pieni lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Veikko Pahajoki: Mieki pyysin kun yli 40 v sitten Väylästä lohismolttia joskus ja pijin niitä tammukoina. Veivikkä voi olla joko lohen poikanen tai purotaimen eli tammukka.
Alkuperä
Rapola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
Ruotsi
plaska i vattenpöl (barn); söla med mat
Suomi
loiskua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapset aina tälppivät vesijärvissä. Älä tälppää ruan kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Verbi piian on tälppiä? Vertaa toljata ja kurpoa. Vertaa talpata.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
söla, smutsa
Suomi
liata, tahria
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Älä talppaa. Nyt ne aloit taas talppaamhaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana? Lasten talppaus. Vertaa tälpätä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
lång
Suomi
pitkä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Sarvisvaara
Esimerkki
Ei se oli pikta tästa.
Kulttuuri taustaa sanasta
-tk > -kt
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
att räcka
Suomi
piisata, riittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
berätta
Suomi
kertoa, selittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Hään perättai mulle paljun.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
familj
Suomi
perhe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Mie ja mun peret fiirama joulua kylässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Obs! Substantiv singularis -t.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
mycket
Suomi
paljon
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
renost
Suomi
poronjuusto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Raatukkavaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
protes
Suomi
proteesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
att bygga
Suomi
rakentaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Relativt allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Kulttuuri taustaa sanasta
Rakentaa är vanligare.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
mörkt
Suomi
pimeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Se on varhan aamu, ei ole pimmii ollenkhan.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
trapp
Suomi
rappu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen/Malmfälten
Esimerkki
Älä laukuu rapussa!
Kulttuuri taustaa sanasta
Trappu kans. Ja strappuki kuuluu.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
rädas, frukta
Suomi
pelätä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Äla pölkaa, mii tulen autamhan.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
dag
Suomi
päivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Även som hälsningsfras. "Päiva päiva!"
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
söla
Suomi
tahrata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Lapset toljaavat ruan aikana.
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
ta
Suomi
ottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt Matti Kenttä återfinns denna variant i de mest västliga Meänkieli-dialekterna runt Nattavaara och Killinki. "Ottaa" i de östliga och "Ottaat" med konsonant - t på slutet i de västliga. Vanligast är dock substantiv singularis med -t på slutet, exempelvis konet, huonet, mettät etc.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
saata
Ruotsi
få
Suomi
saada, saa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
soptipp
Suomi
jätekasa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Roskatippi kans.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
ripa
Suomi
riekko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
hål
Suomi
reikä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
öl, bärs
Suomi
olut, kalja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Anna birkun mulle.
Kulttuuri taustaa sanasta
"Birkku" (eller "pirkku") är ett nytt låneord i Gällivarefinskan och svenska gällivaredialekten. Från engelskans "beer".
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
såga
Suomi
sahata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
ställe ovanför fors där man märker och reglerar timmer vid timmerflottning
Suomi
saapuisa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Kosken niskassa oleva paikka, jossa säännöstellään puiden koskeen meno tukinlaskussa; saapponissa myös merkitään puut lyömämerkeillä.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Källa: Artimo,.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-07