MEÄN SANA
Ruotsi
öring
Suomi
taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kolari, Sieppijärvi (vanhaa), Pajala, Kittilä, Ruija
Alkuperä
Syrjänen, Syrjänen, Valonen, Liljeblad, Anthoni,.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
gös
Suomi
kuha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Kemi
Alkuperä
Syrjänen, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
lipposiika
kala
Ruotsi
håvsik
Suomi
lipposiika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kukkola
Esimerkki
Tässä tietoja: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6a_karunki.mp3
Kulttuuri taustaa sanasta
Håvmannen fick välja den första håvsiken, som ibland kunde vara en lax.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
Junosuando
Suomi
Junosuvanto
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Näin puhuthaan Junosuanossa: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6a_junosuvanto.mp3
Kulttuuri taustaa sanasta
Officiellt Junosuanto
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
Gällivare
Suomi
Jällivaara
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Tässä esimerkki jellivaaransuomea: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6b_jallivaara.mp3
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
torkad fiskbröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: Hauki siika ja ahven se kuivathan, niiton ennen ollu isot tunkiot pirtin nurkassa kuivakapoja, kesäleipää, sanoi isävaina.
Kulttuuri taustaa sanasta
katto kuivakapa, kapa- Torkad fisk som åts som bröd
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
sik
Suomi
siika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Paistisiika, pyytösiika, läänäsiika, sapakka
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
islandslav, cetraria islandica
Suomi
isohirvenjäkälä, islanninjäkälä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes till brödbak. Jäkälä. Leiväntekhoon käytethiin nälkävuosina.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
torkad gädda
Suomi
kuivattu hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Torkas utomhus i solsken. Kapahaukea syöthiin kun leipää. Kuivathiin aurinkossa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
gädda
Suomi
hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
lax
Suomi
lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Raisinvuono, Kemi, Skibotn, Birkestrand, Lemminjoki, Nordreisa, Rovaniemi, Pajala, Vesisaari, Aareavaara.; Kompelusvaara, Parakka, Pajala, Täräntö
Esimerkki
Kompelusvaara: mitä lohta on ollu se on ollus suolalohta. Parakka: kirsilohi ja sitte hiljemin kesälohi, lehenaikana vasta. Pajala: marjas, kojama. Täräntö: Kosse oli yhen kilon pieni lohi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ruuhosölkä, kolikkokala, kirsilohi, költi, kossi, kärrikossi, talvikko, kesälohi, kesäkala, nousu-, lasku-, mäti-, kojamo, latvakko, tammukka, kujeri, kuuja, kärrökojamo, kärri, pyrstönpää, styyrinki, uimus, keskiviäksi, syöntiviäksi, pyrstin, piähtsi, tyyri, tyyry, kusitin, työrri, harja, juuso, turska, housulohi, koukkulohi, kesälohi, pikkulohi, iso lohi.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. I. Tuovinen, Tiesmaa, Syrjänen, Artimo, Valonen, Kaarakka, Rapola, Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
not
Suomi
nuotta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Jyykeä, Simo, Kemi, Rovaniemi, Muonio, Karunki, Ylitornio, Pajala, Vettasjärvi, Turtola, Sieppijärvi, Enontekiö, Lohijärvi, Jukkasjärvi, Parakka
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Jyykeä, Jyykeä, Simo, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Muonio, Karunki, Muonio, Ylitornio, Pajala, Alkkula, Ylitornio, Vettasjärvi, Turtola, Sieppijärvi, Enontekiö, Lohijärvi, Jukkasjärvi, Sieppijärvi, Jukkasjärvi, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä, vertaa isonuotta, ina, kullet, syöttinuotta, talvinuotta, rantanuotta, kieristämänuotta
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Artimo, Miettinen, Räsänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
nähkää, nähkääpä
Ruotsi
ser ni
Suomi
kuulkaa
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso. Nähkää kala mennee huonoks kun pohja mennee kehnoks.
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Ruotsi
Samlingssjön, Suparsjön, Partysjön
Suomi
Jukkasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Ortnamn i Kiruna. Från nordsamiskans ohkkeras, ohkkiras jaure, menar Elias Viippoka. Juhkka är att supa, festa på samiska. Därav Jukkasjärvi. Juhkkajauri är Suparsjön, enligt källan Isak Herman Fjällborg och folketymologin. https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/6a_jukkasjarvi.mp3
Alkuperä
Elias Viippola, Isak Herman Fjällborg född 1895..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
griffeltavla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
byggnad
Suomi
rakennus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi,; Rovaniemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi: Täräntö, saapi sitä pykinkim päästä pienen krùkimaan.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
slåtter som varit under vatten
Suomi
niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
alfabetet
Suomi
aakkoset
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Jag tycker att stavningen är felaktig. Skall det inte vara alfapeeti?? Skriver Lars. Nja, då¨blir det alfapheeti. Svenska b är bra när det finns ett svenskt b, t ex biili. Två t för mig, men om du är säker att det är ett t för dig så lägg till din variant.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
falska, vara otät
Suomi
vuotaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: jos ne halskasit niinku pyrrykki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto falskata
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
fuska
Suomi
pettää, huijata
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
fuska
Suomi
huijata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
snorunge (som gör otyg)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Kläppimaraset, pahantekijät.
Esimerkki
Jos ei ole menossa pahantekhoon net tulevat sieltä, kläppimaraset.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-19
Ruotsi
brutal uppstädning, suput/ligist/elaking faller på sitt eget grepp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaaran kylät
Esimerkki
Mies kuoli mutta se oli vain kylän korjua.
Finns varianter på samma fras längre österut
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa maan korju.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-19
Ruotsi
romer
Suomi
romanit
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Vertaa vonnu, lantalainen, porstusasuomalainen, lappalainen, mustalainen etc.
Kulttuuri taustaa sanasta
I viss mån nedlåtande term om romer. Det fanns en omtalad och ofta uppskattad rom med efternamnet Lindgren som uppfattades som en ledare för flera familjer.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm Satter/Gällivare.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-19