Kulttuurirasimi on ylheisempi sana rajarasismile. Kulttuurirasimi saattaa olla vähemistökielessä ja sen kansassa ja valtion asentheissa vähemistöjä kohti. Esimerkki kulttuurirasimista on meänkielen tavvauksen normittamisessa. Varsin kun ei ole kielitietheelistä pohjaa normittamisen muothoon sillon se on sosiaalinen rakene. Ja sen konstryksjuunin logiikka löytyy kulttuurista, mitä nyt kututhaan ette rasifiierathaan krannin kieltä ja kulttuuria. Se on siis stryktyyriseearattu syrjintä jolla on valtion tuki. Suomen ja Ruottin rajaväylhään Ruottin valtio on rakentanu kulttuurimuuria toista sattaa vuotta ja net asentheet rakentavat kulttuurirasismia joka tunkeutuu valtion kielisuunnittelhuin kuten kuinka kirjotethaan meänkieltä. Se on osa kulttuurimuurin rakentamisessa ja pelkkä tyhjä sosiaalinen konstryksjuuni koska sillä ei ole tietheelistä pohjaa. Tämä tapahtuu hyvässä yhteistyössä meänkielen eustajitten kans. Valtio ja vähemistö on sammaa mieltä ja sillon ei ole sosiaalisessa syrjinän rakentheessa yhtään vastarintaa. Paitti Suomen valtio ja suomalaisiet jokka pitävät ette jopa koko idea meänkieli on sosiaalinen rakene ilman tietheelistä logiikkaa. Totta, lingvistiikan näkökulmasta. Mutta siihen kyllä on hyvät kielisosiolookiset syyt. Ei yksikhään tornionlaaksolainen jolla on Ruottissa syntynheet vanheemat ossaa kirjottaa virheetöntä suomea. Kaikin kirjottavat meänkieltä eli meänkielen suomea. Enemistö ei ossaa ees kirjottaa eikä lukea meänkieltä ja aina vähemin suomea. Met olisima toisenluokan kansalaisia sekä Ruottissa ette Suomessa, jos meilä olis suomi vähemistökielenä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kulturrasism är en mer allmän term för gränsrasism. Kulturrasism kan förekomma och leva i minoritetsspråket och i dess folk likväl som i statens attityder mot minoriteter. Exempel på kulturrasism är meänkieliaktivisternas normering av stavning. Omedelbart när det inte finns en språkvetenskaplig grund för normeringen då är det fråga om en social konstruktion. Detta påhitts logik kan man finna i kulturen, det som nu kallas för att att rasifiera grannas språk och kultur. Det är alltså en strukturerad diskriminering som har statens stöd. På Sveriges och Finlands gränsälv har man byggt en kulturmur under 200 år. Och dessa attityder bygger kulturrasism.
Katto ja vertaaa vonnu, sosiaalinen rakene, rajarasismi ja rasifieerinki.
Mer ingående diskussioner om kulturrasism, diskriminering och språkplanering i:
Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa.
Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020.
Birger Winsa.
Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B &
Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters.
Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet.
Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.