Tulokset

muotka vene
Ruotsi
färdväg för båt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
persetora vene
Ruotsi
sittplats?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, (aika ylheinen), ja niin se poika laski kosken persetorassa
Alkuperä
Kompelusvaara, panhaampa persettantturhiin vähäksi aikaa (istua). Pannu muistiin Itkonen
perälootti vene
Ruotsi
del baktill på fiskebåt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Petsamo
Alkuperä
Pannu muistiin Koskimies
perätappi vene
Ruotsi
tapp i akter
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Kaarakka
ruori vene
Ruotsi
roder
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Kaarakka
ryyssi vene
Ruotsi
skåra el hål i båt där ankarkätting rör sig i
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Petsamo
Alkuperä
Pannu muistiin Koskimies
sauvoin, sauvon vene itäsuomi
Ruotsi
båtsstake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Simo, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok, Itkonen
sauvoskella vene
Ruotsi
staka
Suomi
savenväri, harmaaväri satunn.
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kittilä, olem mie semmonev venemmies, että kum mie alan sauvoskelemhan, niin saatte kävellä aika rompsasti
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Liljeblad
souvattaa vene
Ruotsi
låta ro
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, souvatethan toista siulaa, että se [ kulle] on auki
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
syäkulkunen vene
Ruotsi
djuptgående (båt)
Suomi
syväkulkuinen satunn.
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
tallat vene
Ruotsi
sidostöd mitt på båt
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
tamppi vene
Ruotsi
ångfartyg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Vesisaari, Ruija
Alkuperä
Koskimies. Pannu muistiin Birger Winsa
tervatryvi vene
Ruotsi
tjärad hampa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
tervattu hamppu, jota käytetään tivikkeeksi seiniin ym.
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
tullijahti vene
Ruotsi
tullkryssare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Anders Koski , Nikkala. Pannu muistiin Lars Lampinen
vara-ankkuri vene
Ruotsi
reservankare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
vene vene
Ruotsi
båt, roddbåt
Suomi
ammattiliitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Bro Niva: Vene; nuoravene. Venelaudat valmistetaan männystä veistämällä ja ne tehdään samalla jonkin verran käyriksi. Ennen kiinnittämistä silitetään laudat höyläpahasella ja loitetaan jonkin aikaa vedessä. Emäpuu (suves) tehdään tavallisesti kolmesta kappaleesta, joista äärimmäisten nimi on stamni (> tauni). Keskiuurnaan koverretaan vesikourun tapaista (kope). Liitos (lohtta) on suorakulmainen ja vahvistetaan 2-3 vaarnalla. Entiseen aikaan on vene tehty kokonaan ompelmalla. Reiät tehtiin pareittain 3-4½ & 6-10 cm päähän toisistaan jousioralla, nuora pujotettiin läpi ja lujennettiin puu- tai luuvasaralla, jolla sitten myös reikään lyötiin pieni mäntytappi (säggi). Näkyviin jääviä nuoran osia varten on puuhun veitsellä kaiverrettu ura. Ommelvälin nimi on tsheutas. Rakennettaessa kiinnitetään laudat emäpuuhun tai toisiinsa pusertimella (kläsh) ja koko emäpuu tehdään kahdessa pölkyssä oleviin loviin, kun alimmat laidat kiinnitetään. Saumat tiivistetään hetesammalella. Paahtamista ei käytetä laitojen sujuttamiseksi. Kaaret, joita on viisi, liitetään tavallisesti kahdesta kappaleesta ja ovat verraten korkeita, 8-10 cm. Emäpuu ja vatsalaudat ovat jokseenkin samassa tasossa, joten keskilaudat täytyy liittää jälkimmäisiin hyvin jyrkästi. Tästä syystä koltanveneet ovat erittäin vaapperia. Nykyäänkin [1912] monesti kiinnitetään vatsalaudat ompelemalla. Kolttalaisilla on näet tapana vedättää veneitään poroilla, usein sulaakin maata peninkulmittain järvestä toiseen, jolloin rautanaulan kannat muka katkeavat kiviä vasten hankautuessaan, kun niitä ei viitsitä painuttaa sisään. Kuitenkin ylilaita nykyään aina kiinnitetään rautanauloin. Mitä nykyisiin veneihin tulee, ovat ne täydelleen samanlaisia kuin Museoon tilauksesta valmistettu nuoravenemalli, jotavastoin entiset nuoraveneet, joita onnistuin 3-4 näkemään (tosin huonokuntoisia), olivat suorempikölisiä ja matalampi- sekä terävämpikeulaisia. Teljoja käytetään vain kokassa ja perässä, keskellä ei ole mitään katepuita. Etuhankana on tavallisesti koivukappale oksineen, takahangassa sitävastoin on tullit, joista toisen kärki muodostaa haarukan tarpoimen pitämiseksi. Veneet ovat yleensä huonossa kunnossa, sillä niitä tervataan vain harvoin.
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-10
venelaituri vene
Ruotsi
båtkaj
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
venemestari vene
Ruotsi
båttillverkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
venepaaski vene
Ruotsi
småbåt, liten båt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, (ylheinen)
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
venesaatto hautajaiset vene
Ruotsi
båtfölje (vid begravningsfärd med båt)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
jähti vene
Ruotsi
båt för timmertransport
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Pannu muistiin Räsänen
kaksparinen vene
Ruotsi
två årparsbåt
Sanaluokka
numeraali
Paikkoja
Svappavaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kunksa vene lainasana
Ruotsi
tvåmastad, däckad segelbåt
Suomi
purjelaiva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja?
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-25
lossi vene
Ruotsi
färjeplats
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo